Stories of Uula

Viimeistelystä

2012-02-10T12:33:00.000-08:00

Valmentajalta saatiin vähän oppia viimeistelystä pari treeniä sitten. Vapaasti suomennettuna:

Viimeistely ei ole mitään taikojen tekemistä. Kaudella treenataa todella kovaa ja kun kroppa saa muutaman viikon lepoa, niin alkaa kulkea kovaa. Kovaa uintivauhtia varten ei edes tarvitse "tuntua hyvältä". Aina ei vaan tunnu hyvältä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että uimari ei pääsisi kovaa.

Juttelin myös apuvalmentajan kanssa josko minun kannattaisi vielä vetää vähän enemmän, ettei ala kulkemaan hyvin liian aikaisin ja viimeistely osuisi liian aikaisin. Hän korjasi minua ajatuksella:

Viimeistely avaa parin viikon ikkunan, jolloin uimarin kroppa on saanut lepoa niin, että pääsee kovempaa, mutta aerobinen kapasiteetti ei pääse vielä laskemaan. Se ei siis ole mikään taikatemppu, jonka pitää osua 72 tunnin sisään - ja jos se ei osu niin kaikki on menetetty.

Voi olla siis näinkin. Muuttaa vähän omia käsityksiä viimeistelystä.

Tässä muuten valmentajien profiilit:
Päävalmentaja Jarod (mm. jenkkien tiimin kapteeni Goodwill gameseissä 1999)
Apuvalmentaja Kyle (Marmalejon ja Gal Naevon koutsi)
Vapaaehtoinen apuvalmentaja Bob (Greevers ja Alexandrov on sen uimareita)

Viimeisiä viedään - Viimeistelyä ja kisakuulumisia

2012-02-04T20:03:00.000-08:00

Monen kuukauden odotus on vihdoin päättynyt. Kaikki kova työ on jo tehty ja nyt ei voi muuta kuin viimeisten hetkien tekniikan hiomista. On aika levätä ja kuunnella kun kunto kohisee - on aika viimeistellä.

Viimeinen kuukausi on vedetty kovaa. Ihme kyllä kaikkien paikat ovat enemmän tai vähemmän kestäneet. Omatkin olkapäät, polvet ja nivuset ovat kestäneet yllättävän hyvin. Kevyitä treenejä ei ole ollutkaan ja treenien lisäksi on ollut kova kisakausi päällä. Viimeisinä kolmina viikonloppuina olemme uineet jotain koulua vastaan.

Ensiksi uimme Notre Damea vastaan. He ovat aivan meidän tasoisemme joukkue, ja pisteissä hävisimme niukasti. Lajin nimi on "Swimming and Diving" ja se ei käy meidän eduksemme. Uimahyppääjämme jäivät viimeisiksi, ja vaikka voitimmekin suurimman osan lajeista, hävisimme lopulta pisteissä. Itselläni oli edessä tasaisin rintauintijoukko mitä olin kohdannut, mutta satasen voitin helposti ja 200 vähän vähemmän helposti (uin komeasti ohi viimeisellä altaanmitalla).
Toisena viikonloppuna uinna Iowaa vastaan. Otimme pataan oikein urakalla pisteissä. Heidän rintauimarinsa ei ollut kovin kummoinen ja voitin melko helposti. Ajat olivat silti ihan kohtuullisia.
Viime viikonloppuna uimme Double Dual meetin, eli meidän lisäksemme altaassa kohelsi Missouri ja Denver. Kisa oli erittäin jännittävä ja yllättävänkin kovatasoinen. Paransimme jokaisessa kisassa tulostasoamme ja Missouria (top 25 koulu maassa) vastaan uimme parastamme - ja voitimme. Olimme ennen viimeistä viestiä yhden pisteen tappiolla, mutta yhden sadasosan voitto viestissä takasi meillä koko potin. Saimme hieman apua uimahyppääjiltämmekin - he eivät jääneet viimeisiksi, vaan hävisimme vain jonkin verran pisteitä Missourille. Denverin voitimme helposti. Itse hävisin 100 rintauinnissa ensimmäistä kertaa (jäin toiseksi) ja jäin kolmanneksi 200 rintauinnissa (ei niinkään ensimmäinen kerta). Ajat olivat aika hyviä herkistelemättä. Vedin 1.02 alat satasella ja 2.15 kahdellasadalla (käännettynä metreille). Viestissä vedin minuutin pintaan.
Laitan linkit kisakertauksiin postauksen loppuun.

Viimeisen kilpailun jälkeen olemme alkaneet pikkuhiljaa kevennellä treeniurakkaa. Emme enää käy salilla, vaan teemme räjähtävää treeniä altaan laidalla. Vedämme enemmän kisavetoja ylhäältä, noin kolmesti viikossa, ja matkaa olemme vähentäneet. Myöskään kuuden aamutreenejä ei enää ole meille sprinttereille - minut siis siirrettiin joulun aikoihin sprinttiryhmään.

Big Ten mestaruudet ovat alle kolmen viikon päästä. Kisojen tason pitäisi olla aika hyvä. Olen ennätykselläni 1:00.70 (käännettynä) tällä hetkellä kuudentena ja kärki on vetänyt reilusti alle minuutin. Oma tavoitteeni ei kuitenkaan ole Big Ten Championshipseissä. Itselläni on ollut koko kauden tavoitteena päästä NCAA Chanpionshipseihin. Ne ovat koko maan laajuiset yliopistomestaruuskisat ja joidenkin mukaan Olympialaisten jälkeen vaikeimmat päästä sisään. Niihin otetaan koko maasta noin 25 parasta uimaria. Hyvänä bonuksena noihin kisoihin pääsynä on tietenkin se, että silloin tulisi myös pärjäänään Big Ten mestiksissä. NCAA kisoihin halutessaa pitää alittaa minuutti reilusti (53 alaosia jaardeilla). Minulla on todella hyvällä uinnilla mielestäni siihen mahdollisuudet, sillä starttini on hyvä ja käännökseni eivät aivan kamalat. Uidakin jaksaa jaadreilla paljon paremmin, kun matkaa kertyy sen hyytymisen verran vähemmän.

(c)Ray Whitehouse

Tässä linkki ensimmäisiin kisoihin
Toisiin kisoihin
Kolmansiin kisoihin
Ja artikkeliin kolmansista kisoista - minultakin kommentti (ei kovin hyvä sellainen)

Ja vielä - tässä päivitetty versio profiilistani ja syksyn uinneistani.

Mukavaa kevään odotusta.

Rintauintitreeni

2012-01-23T18:40:00.000-08:00

Pitää kirjoittaa tänne ennen kuin unohdan.
Tänään oli todella hyvä rinulisetti. Jokamaanantainen pitempi rintauintitreeni oli tänään rankka, mutta hauska - varsinkin kun kulki hyvin - to todella tarkoituksenmukainen.
Pääsetti oli kolmiosainen 800, 1000 ja 800 jaardia.

Ensimmäinen setti oli helpohko, mutta tarpeenmukainen (sai hyvän tekniikan kasaan):
8 x (2x25 @40sec + 50 @1min) 25 matkat omavalintaisia tekniikkadrillejä (suosituksia tosin annettiin) ja 50 matkat koventaen pareittain eli viimeiset kaksi 50 olivat kovaa.

Toinen oli rankka - varsinkin hapenotolle. Vähäinen hapen saanti teki uinnistakin raskaampaa.
10 x (25 ru liukua veden alla @30sec + 75 rintaa @1.15) 4, 7, 9 ja 10. täysiä.
Kaveri, joka ui siis NCAA sijoille 200 rintauinnissa melkein pyörtyi yhdessä 25 vedenalaisessa.

Kolmas setti oli vedon vahvistamiseen tarkoitettu. Myös vetotekniikkaan kiinnitettiin huomiota.
Kaikki siis käsivetoja.
2x(75 rintaa pullari nilkoissa, 50 rintauinnin käsivetoja) + 2x75 käsivetoja pää ylhäällä)
Ja tuo setti kahdesti.

Jos ei näillä treeneillä lähde niin ei sitten millään.

Kalifronia

2012-01-03T10:38:00.000-08:00

8 aikaan aamulla ajelimme San Josesta kohti Atascaderoa. Kahden ja puolen vuoden odotuksen jälkeen oli hienoa päästä takaisin. Oli kuin olisi kotiin ajellut. Kilometri kilometriltä olin enemmän innoissani päästä takaisin, kilometri kilometriltä oli hienompi fiilis.
Kalifornia ei pettänyt. Vaikka lämpöä ei ollut aivan yhtä paljon kuin kesällä, aurinkoa riitti silti ja lämpöäkin oli noin 20 asteen verran. Kaverit olivat aivan yhtä hauskoja kuin ennenkin ja host perheet olivat aivan yhtä mukavia, ystävällisiä ja iloisia kuin ennenkin - oli kuin en olisi koskaan lähtenytkään. Tekemistä ja hauskaa riitti enemmän kuin tarpeeksi. Näin paljon ihmisiä joita olin kaivannut, mutta aika ei riittänyt kaikkien näkemiseen ja pidempään hengailuun. Jotain piti jättää seuraavaan kertaan.
Ensimmäisenä päivänä saavuttuani A-town:iin menimme Brooken perheen kanssa joulupäivälliselle. Sen jälkeen menin Patrickin (uimakaveri, vesipallokaveri, veli) luokse. Patrick on muuttanut näiden vuosien aikana, monien eri vaiheiden jälkeen, omaan asuntoonsa parin kaverinsa kanssa. Vietimme illan jutellen ja menimme nukkumaan myöhään yöllä. Oli paljon juteltavaa pitkän ajan jälkeen. En ollut jutellut Patrickin kanssa paljoa tätä ennen - olemme molemmat huonoja pitämään yhteyttä. ("I'm more of a face-to-face guy" ja niin olen minäkin). Pitkästä ajasta huolimatta oli kuin olisin lähten vasta eilen. Kaikki oli kuin ennenkin.
Seuraavana aamuna menimme yhdeksän aikaan Patrickin vanhempien asuntoon, jossa söimme aamupalaa ja vietimme joulua - availimme lahjoja ja pelailimme pelejä. Patrickin kanssa kävimme ajelemassa keskustassa katselemassa paikkoja ja tervehtimässä ihmisiä. Myöhemmin päivällä testasin myös motocross pyörää. Voin sanoa että ensikertalaiselta motocross pyörän ajelu vaatii enemmän kuin 2 minuutin harjoittelun jos lähtee ajelemaan metsään. Kävimme myös ostamassa vähän ruutia. Parin haulikon ja kiväärin kanssa Patrickin perheen tilalla vietimme iltapäivän ampuen pulloja, vaaseja ja savikiekkoja. Vähän Rambomeininkiä joulun hiljaisuuteen. Patrickin isä, Joe, oli meistä tarkin - harjoitus tekee mestarin tässäkin (mistä tulee sanonta lahjattomat harjoittelee?!). Illalla menimme toisen host perheeni, Edin, luokse syömään päivällistä. Oli hienoa nähdä Ed ja jutella. Viivyimme päivällisellä viitisen tuntia.
Kolmantena päivänä kävin treeneissä ja Billin ja Alicen luona. Brooke ja Patrick olivat mukana. Näytin kuvia kesän reissuista ja lukion valmistujaisista ja perheestäni. Vietimme tunteja vain jutellen mukavia. Oli hienoa nähdä kolmatta host perhettäni. Ensimmäistä perhettäni en päässyt näkemään, sillä he ovat muuttaneet Minnesotaan. Illalla Erinin luokse oli kutsuttu paljon kavereitani vanhoista porukoista. Se oli hauska tapaaminen ei vain minun osaltani, vaan myös muiden. Monet näistä kavereista eivät olleet nähneet toisiaan vähään aikaan, sillä muutkin kuin minä ovat yliopistossa jossain muualla. Illalla menimme vielä Brooken luokse porealtailemaan. Itse jäin sinne pariksi viimeiseksi yöksi.
Neljäntenä aamuna lähdimme aikaisin surffaamaan. Clarke ajoi minut Patrickin luokse, josta ajoimme Morro Bay:n rantaan. Vesi oli jäistä, mutta Patrickin isän märkäpuvun avulla pysyin hengissä. Taidot olivat enemmän kuin vähän ruosteessa, mutta se oli silti hauskaa. Joka päivä kävin myös treenaamassa, ettei Havajin leiri menisi hukkaan.
Viidentenä aamuna Patrickin ja Brooken kanssa kävimme Starbuckissa aamupalalla (kävin myöhemmin In-N-Out:issa lounaalla), jossa Cherie (rotary counselorini) kävi myös moikkaamassa ja sieltä jatkui matka kohti San Josea ja Chicagoa. Viisi kiireistä, mutta hauskaa päivää Kaliforniassa - ehdottomasti reissun arvoinen käynti.
Täällä treeni on jatkunut kovana. Tänään oli paluu arkeen koulun muodossa. Vähän haikea fiilis. Kuukaudessa ehti tapahtua paljon ja ehti myös tottua kouluttomaan arkeen. En usko että menee kauaa että tähän arkeen tottuu. Jotenkin pitäisi vain saada koottua itsensä viimeiseen rutistukseen ennen Big 10 Championships kisoja ja samalla keskittymään opiskeluun.
Terveiset keskilännestä - hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Video Havajilta

2011-12-30T08:37:00.000-08:00

Kovaa treeniä ja rentoa rantaelämää

2011-12-22T16:24:00.000-08:00

Jumeihin ja jatkuvaan lihassärkyyn on alkanut tottua ja paikat jotka ovat jossain vaiheessa olleet epäterveesti kipeät (selkä, polvi, olkapää) ovat parantuneet. Jokaisen treenin alkuverryttelyssä on uinti tuntunut kuin uisi vastavirtaan liisterissä, mutta jostain on lähes jokaiseen treeniin löytynyt lisää voimia ja lähes jokainen treeni on tullut vedettyä kohtuullisen hyvin.
Muutama päivä sitten pitkällä radalla vedin ihan hyviä aikoja setissä:
3x (2x150m @2.15, 3x100m @1.40, 4x50m @1min) vauhdeilla 85%, 90% ja 95% per matka
Seuraavana aamuna oli kylmä (noin 22C) ja satoi. Useimmin toistuva lause oli "Hawaii is broken!" eli havaji on rikki. Vedin leirin huonoimman treenin setissä 150m, 2x100m, 3x50m ylhäältä kovaa. Treenistä jäi todella huono fiilis, mutta kaiken korjasi loistava päivä rannalla ja vapaa ilta uinnista. Päivällä lämpeni noin 30 asteeseen ja aurinko alkoi paistaa. Aallot olivat välillä reilusti yli 5 metrisiä- pelottavia. Päivä aurinkossa aaltojen ryöpyttelemänä paransi fiilistä paljonkin.
Näinä viimeisinä aamuina parin tonnin alkuverryttelytkään eivät ole saaneet uintia tuntumaan hyvältä, mutta pääsetit ovat väsymyksestä huolimatta kulkeneet. Eilen lyhyen radan setti 6x (200m @2.20 + 2x50rp @1min + 100löysää@ 2.10) meni kierros kierrokselta kovempaa ja tämän aamun käsivetosetti 2x (500DPS @7min + 2x250m negative split @3.30 + 5x100m @1.15) meni - ei helposti, mutta - ihan hyvää vauhtia.
Eilen kävimme hyppäämässä muutaman kerran mereen jyrkänteeltä. Laitan siitä videon illalla (Alex teki hienon videon reissusta). Good times. Tänään päivällä pelasimme pelejä rannalla ja huomenna on leirin viimeinen treeni. Länsirannikolle lentävien lento on kymmeneltä illalla, joten huomennakin on aikaa tehdä jotain hauskaa. On ollut melko rankka leiri, mutta vielä ollaan elossa. Huomenna lennän Kaliforniaan joulun viettoon.
Laitan kuvia, sitten jossain vaiheessa. Patience.

2011-12-22T01:23:00.001-08:00

Hawaii

2011-12-15T22:27:00.000-08:00

Lauantaina lensimme 9 tunnin lennon Havajille treenileirille. Ajoitus oli melko täydellinen, koska Chicagossa lämpötila laski juuri sopivasti pakkasen puolelle ja luntakin alkoi hiljalleen tupruttaa. Keskilännen pakkasia pakoon lensimme Havajin noin 30C° aurinkoon. Sään puolesta ei ole ollut valittamisen aihetta.
Treenit sen sijaan ovat olleet vähintäänkin haastavia. Kevennettyjä tai palauttavia treenejä ei ole vielä ainakaan ollut eikä sellaisia ole ilmeisesti tulossakaan - vapaapäivistä puhumattakaan. Käymme läpi kolmen päivän syklejä: aamutreeni, sali+ iltatreeni - aamutreeni, kuivatreeni+iltatreeni - aamutreeni. Tällä viikolla jostain syystä emme tosin seuraa tuota sykliä, vaan tuon (2-2-1) jaksotuksen sijaan vedämme kolme kolmen treenin päivää peräkkäin (2-2-2-1). Valittaa ei tosin voi, sillä jokaisen treenin varma kuolema tapahtuu auringossa ja lämmössä.
Yhden treenin päivinä ajamme muualle saarella. Meidän läheisellä rannalla ei ole juuri aaltoja, joten menemme paremmille rannoille niitä varten. Huomenna vuorossa on Makapuu ranta tai jokin vastaava (nimet täällä ovat erittäin eksoottisia). Noista reissuista voisin laittaa vähän kuvia myöhemmin.
Ruokaa tässä hotellissa ei juuri saa, joten suurimman osan aterioista syömme ravintoloissa. Sitä varten saamme koululta 30 dollaria ruokarahaa päivässä. Tänään tein itse aamupalan ja lounaan, mutta päivällisen söimme meksikolaisessa ravintolassa.
Heti kolmannen päivän jälkeen tuntui kuin olisimme olleet täällä vaikka kuinka kauan. Treenit on tultu vedettyä yksi kerrallaan - seuraavaa ei juuri tee mieli ajatellakaan (eikä sitä kannatakaan miettiä). Nyt kun leiri on melkein puolessa välissä tuntuu kuin kaikki olisi vain ollut yhtä treeniä. Aikakäsitys tällä saarella on jotenkin hämärä. Huomenna on taas pari treeniä (neljä tuntiä uintia ja tunti puntilla riehumista) ja sen lisäksi vähän aalloilla surffausta. Ei täällä ainakaan helppoa ole.
Kuvan on ottanut Alex Ratajczyk.

Pari linkkiä

2011-12-13T21:04:00.000-08:00

Facebookissa onkin jo kiertänyt statistiikkaa Northwesternistä. Pistän sen vielä tännekin. Ylpeä kun koulustani olenkin.

Tässä joulun odotukseen joululaulu havajilta. (Tuli tänään aamulla radiosta)

TYR-uinnit ja Kiitospäivä

2011-12-02T08:15:00.000-08:00

Pari viikkoa sitten uimme meidän koulu järjesti TYR- uinnit. Niihin karkeloihin osallistui yhteensä viisi miesten joukkuetta ja kahdeksan naisten joukkuetta, eli vilinää ja vilskettä, ja ääntä, altaan laidalla ja altaassa riitti. Meille nämä olivat syksyn pääkilpailut, joten kevensimme näihin kilpailuihin noin viikon. Viimeistelyn tarkoituksena ei ollut välttämättä hyvät tulokset näissä kisoissa, vaan saada sellaisia aikoja joukkueen uimareille ja viestijoukkueille, että meidän ei tarvitsisi uida ensimmäisissä erissä Big10 mestaruuksissa kevättalvella. Viimeiset kolme alkuerää Big10 ujumiskisoissa uidaan hajautetusti, kuten SM kisoissakin uidaan alkuerät. Ne ovat ne erät mihin haluamme uimarimme - niistä on helpompi päästä finaaleihin, kun näkee mitä muut oikeat uimarit uivat.
TYR-uinneissa oli alkuerät ja finnalit, mikä teki niistä paljon kovempitasoisen tuntuiset. Ihan hyvä taso niissä olikin. Vaikka rintauinnissa ei kovia menijöitä noissa kouluissa ollutkaan, tasoa riitti minunkin lajissani, sillä viime vuonna valmistunut sekauimari Alex Tyler ja hänen kaverinsa uivat kilpaa kanssamme.
Tulokset olivat itselleni tähän kohtaan kautta ihan hyviä. 50 rintaa 25.32 (28.1), 100ru 54.68(NCAA B-cut)(1.00.7) ja 200ru 2:02.91 (2:16.4). Muut rintauinnit voitin, paitsi 200 rintauinnin. Siinä jäin kahdelle edellämainitulle uimarille yli kolme sekuntia. Ainakin tiedetään missä lajissa on parantamisen varaa.
Uin kuitenkin sen verran hyvin, että annoin Daily Northwesternille noin 10 minuutin haastattelun uinneista. Tästä lehteen päätyi syvällinen analyysi uinneista: "My goal was to go under the NCAA ‘B' cut," Auren said. "I was really happy. I went a little faster than I expected." Tässä linkki tuohon pätkään.

Seuraavalla viikolla oli thanksgiving ja suurin osa uimareista lensi kotipesäänsä neljäksi päiväksi nauttimaan kiitospäiväruuista. Itse jäin kampukselle muuksi ajaksi, paitsi itse kiitospäiväksi, jolloin menin yhden uimarin kotiin, parin muun uimarin kanssa, nauttimaan kiitospäiväaterian. Brooke tuli luokseni käymään ja musta perjantain (vuoden suurin shoppailupäivä) vietimme Chicagon keskustassa. Tuli ostettua uudet kengät (sellaiset, jotka eivät vuoda) ja uusi takki (vanha ei mahtunut matkalaukkuun tänne tullessa).

Downtown Chicago - teatteri ja pappa

Brooke ja Downtown Chicago Evanstonin kampukselta katsottuna

Epämääräinen kuva minusta keskustassa

Treeniohjelma

2011-12-02T06:58:00.000-08:00

Päivän potkusarja oli sen verran simppeli, että ajattelin kirjoittaa sen ylös.
Pidin tästä sarjasta melko paljonkin.

20x50m potkuja jaettuna neljän 50 setteihin
4@1.25, 4@1.20, @1.15, 4@1.10, 4@1.05
1. 10s potkuja seinää vasten+12,5max veden alla
2. 10s potkuja seinää vasten+15max veden alla
3. 10s potkuja seinää vasten+25max veden alla
4. 10s potkuja seinää vasten+35max veden alla (uppokäännös)
loput finstasta aina löysiä potkuja.

3x(3x100max @1.30 + 6x45s pystypotkuja liukuasennossa@1min) räpylöillä
Loppuverra

Kisoja ja kursseja

2011-11-14T11:03:00.000-08:00

Perjantaina ja lauantaina meillä oli kisat. Pejantaina uimme Wisconsonia vastaan. Wisconsin Badgers on toinen Big 10 joukkue ja koko meidän tiimi oli todella fiilikissään lähdössä voittamaan tätä joukkuetta - varsinkin kun nämä olivat ensimmäiset kotikisat. No, lopputulos ei ollut aivan se mitä odotimme. Wisconsin Badgers on tänä vuonna melko hidas joukkue ja viimeiset lajit laitettiin niin ettemme saaneet niistä pisteitä (exhibitioning the last events), että tulos näyttäisi vähän paremmalta. Itse uin ihan kohtuulliset ajat, mutten kuitenkaan aivan niin lujaa kuin halusin. Tavoite oli alle NCAA B rajan (jolla ei nyt oikeastaan mitään tee, mutta se kuulostaa hyvältä), joka on 55.51 (1.01 jotain). Jäin siitä noin 7 kymmenystä melko huonolla uinnilla. 200 rintaa voitin, mutta aika nyt oli mitä oli (2.06).
Lauantaina kotihalliimme kisaamaan tuli pari alemman divisioonan joukkuetta. Sen oli tarkoitus olla niin sanottu "hyvän mielen kisa" (tämä oli yksi selitys, kun kysyin miksi vaivaudumme) eli tarkoitus oli kai saada helpohko voitto ja toisille joukkueille haastavat vastustajat. Minusta tämä oli lähinnä huonon mielen kisa, koska kisaa ei oikein ollu meidän joukkueille, ja ainakin itse uin vähän huonommin kuin perjantain kisassa. Laitoin kisaraportit linkkeinä tähän tekstiin, jos joku osaa englantia ja haluaa niitä lukea.
Tänä viikonloppuna miellä on taas kilpailut kotihallissa. TYR invitational on meidän omat kisat, johon tulee useamman koulun joukkue uimaan. Me kevennetään näihin kisoihin pikkuisen, että saisimme aikoja joilla pääsisi sitten kevättalvella Big 10 Championshipseissä uimaan parempiin eriin "oikeiden uimareiden" kanssa kilpaa. Ilmeisesti karsintojen viimeiset 3 erää ovat tasoitetut ja muut menevät normaalisti.

Perjantaina pääsin valitsemaan seuraavan jakson kussit.
Talvijaksossa opiskelen seuraavia aineita:

Economics: Introduction to Macroeconomics - tarkoituksenani löytää mieleiseni pääaine
English: Expository writing - tarkoituksenani parantaa esseitäni
Political Science - tarkoituksenani löytää mieleiseni pääaine ja oppia lisää asioista
Music: Into to Music - tarkoituksenani saada kurssi

Uintipäivitys

2011-10-31T21:04:00.000-07:00

Viime kisoissa kun 200 rintauintia ei ollu kovin lähelläkään 100 rintauintini tasoa, satasen kuitenkin ollessa vielä suhteellisen helposti parannettavissa lukemissa, koutsit ovat näemmä päättäneet parantaa rintauintiani. Olen alkanut vetää vain Mid-distancen ohjelmia. Hyvä asia on se, että varmaan jaksan paremmin myös 100 rintauinnin maaliin asti näillä treeneillä. Tänään illalla ohjelmassa oli parin tonnin rintauintisetti (pääsarjana muun hässäkän jälkeen). Tällä kertaa se ei ollut kovinkaan rankka, vaan keskityimme tekniikkaan. Kestävyyden lisäksi 200 matkaa (ja samalla 100) parannetaan tekniikan kautta. Tavoitteena olisi ettei uintini jakaisi vettä kuten Mooses aikanaan, vaan pääsisin vedestä läpi suhteellisen sulavasti.

Näihin keskityttiin tänäänkin pitkällä radalla sarjassa:

2x100 ru @2 viimeinen 15m vu potk

2x50 ru 15ru veden alla, 3vetoo norm, 3 vetoo veden alla

4x50 ru 1. DPS 2. 200 race pace/DPS

Tämä hässäkkä 4 kertaan.

Tavallaan ihan hienoa vetää taas pitkiä settejä rintauintia. Kivaahan se ei ole, mutta toivottavasti se hyödyttääkin jotain. Varmaan se 200kin lähtee kulkemaan jossain vaiheessa (jopa keskellä kautta).

Muutaman viikon sisään alamme saada oikeita päivityksiä tämän hetken tasosta. Tällä viikolla uimme Purdueta vastaan ja ensi viikolla Wisconsonia ja Illinoisia vastaan. Sen jälkeisellä viikolla on TYR invite.

2011-10-30T16:33:00.000-07:00

Se on nyt sitten varmaa. Lennämme joukkueena Havajille treenaamaan 10. joulukuuta! Paluupäivä on 23. joulukuuta. Itsehän en palaa suoraan Chicagoon, vaan vietän jouluni Kaliforniassa. Onkin jo aika päästä näkemään vaihto-oppilasvuoden aikaisia ystäviä. Kaliforniassa ehdin olemaan kuusi päivää eli 24 - 29 joulukuuta. Olisin mielelläni ollut siellä pitempäänkin, mutta käskynä oli tulla takaisin koululle treenaamaan. Koulu alkanee joskus tammikuun alussa eli saamme noin kuukauden loman koulusta (treeneistähän ei siis ole lomaa, sillä Big 10 mestaruudet ovat joskus helmikuussa). Tulee taas yksy lumeton joulu. Pitänee kestää se. Kalifornia ja Havaji lienevät parhaimpia paikkoja sen kestämiseen.

Tämä viikko sujui ihan kohtuullisesti. Koulu sujuu ja treenit on tullut selvittyä. Tämän viikon treenit eivät olleet läheskään yhtä onnistuneita minulta kuin viime viikolla. Tiistain punttisali onnistui minulta todella hyvin ja loppuviikon olinkin sitten niin väsynyt ettei hyviä aikoja oikein irronnut. Pitää ensi viikolla vähän yrittää parantaa tästä viikosta.

Tänään tuli esseen kirjoittamisen lisäksi katsottua vähän GP kisoja. Onneksi olkoon hyvistä uinneista (Juopperi ja kumppanit). Taso näyttää nousevan monissa lajeissa, mikä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Kova kilpailu nostaa yleisesti kaikkien tasoa. Toivottavasti ensi kesänä saadaan 100 rintauinnissa parikin minuutin rikkojaa. Kovin kaukana monet eivät enää ole.
Harmitti vähän etten päässyt uimaan meidän viestejämme. Ensi kesänä sitten 4x100 sku viesti - terveisiä Jyväskylän pojille.

Ensimmäiset kisat

2011-10-24T09:36:00.000-07:00

Kauden ensimmäiset kilpailut ja minun ensimmäiset yliopistouinnit uitiin viime perjantaina noin kuuden tunnin ajomatkan päässä Michiganissa.

Keskelle treenikautea ajoittuvat "Dual meetit" ovat yliopistojoukkue vastaan yliopistojoukkue uitavia parin tunnin mittaisia koitoksia. Ensimmäisen kilpailumme uimme alemman konferenssin joukkuetta, EMU:ta vastaan. EMU (Eastern Michigan University) ei ole kuitenkaan kovin huono joukkue. Se on voittanut divisioonansa noin 20 kertaa 25:stä. Tasoero verrattuna meidän divisioonaan on kuitenkin huomattava. Se näkyi meidän 16 voittona 18sta uintilajista. Valitettavasti lajin nimi on "Swimming and Diving" eli osana kilpailuja on myös uimahypyt. Niissä otimme takkiin aika urakalla, jonka myötä piste-ero ei ollut niin huomattava, kuin se olisi voinut olla.

Uimme joukkueena ihan kohtuullisia aikoja (varsinkin huomioiden ettemme ole joukkueena treenanneet kuin hieman yli kuukauden), mutta parin viikon päästä pitää uida kovempaa. Silloin uimme oman divisioonan joukkuetta vastaan ja silloin tullaan vaatimaan kovia aikoja. Uskon sen kuitenkin olevan mahdollista.

Tässä Google Translatella käännetty artikkeli kisoistamme. Alkuperäinen artikkeli löytyy tästä.

Pidin translatesta paljonkin. Teksti on käännettynä vähän tulkinnanvarainen - kuin eestiä lukisi. Pidin käännöskestä "Uula Auren - rintauinti asiantuntija".

"Ypsilanti, Mich - Northwestern voitti lähes jokaisen uima-tapahtumassa vahva kauden avaava suorituskyky pe klo Eastern Michigan, eläimellinen monivuotinen Mid-American Conference Champion 165-130.
Northwestern voitti lähes joka uinti rotu, ja päävalmentaja Jarod Schröder oli joukkueensa näyttely viimeiset kaksi tapahtumaa tilille lopullista 165-130 pisteet.
"Aikamme ei aivan missä niitä on vielä, mutta olemme oikealla tiellä", Schröder sanoi.
Northwestern avasi tavata hallitseva voittaa 200 sekauinti rele. Joukkue Dominik Cubelic (Glenview, Illinoisissa / Glenbrook South), Uula Auren (Helsinki, Suomi / Mäkelänrinteen lukio), Jake Grosser (St. Charles, Illinois / St. Charles Itä) ja Toni Valcic (Ribnica, Slovenia / Gimnazija Ledina) ui 1:32.06, hyvä yli kolmen sekunnin voittoon.
Junior Charlie Rimkus (Tustin, Kalifornia / Beckman) murskattua kenttä 1000 ilmaiseksi 9:35.25, pelaajan hänen lähin vastustaja lähes 12 sekunnin ajan.Seuraavassa tapauksessa John Frutiger (Alma, Michigan / Alma) ja Jan Hanulik (Cavisov, Tšekki / Sportovni / Gymnázium) meni 1-2 200 vapaa.Frutiger voitti 1:41.26 kun Hanulik johti muun kentän kanssa 1:43.04.
Cubelic sitten kerätään yksittäisiä voittaa 50,18 ja 100 takana ennen rintauinti asiantuntija Auren voitti 100 rintojen mennessä 1,71 sekuntia ajalla 57,04.
"Olimme erittäin tyytyväisiä Uula n kisaa 100 rinta vain siksi emme tienneet mitä odottaa", Schröder sanoi. "Hän oli hyvä kollegiaalinen debyytti."
Senior Tony Mattar (Lake Orion, Michigan / Lake Orion) johti Rimkus vuonna 1-2 Wildcat lakaista 200 lentää 1:52.57, kapeasti kukistamalla nuorempaan joukkuetoverinsa mennessä 0,07 toisesta vaan ottaa pois loput alalla lähes neljä sekunnin ajan.
Northwestern hallitsi molemmat Sprint freestyle kilpailuihin, joissa 1-2-3-4 päättyy 50 vapaa ja 100 vapaa. Grosser voitti 50 kun Cubelic ansainnut kaksinkertainen voittaa päivän ensimmäinen 100.
Kanssa Stud 200 Paluu mies Varun Shivakumar (Hoffman Estates, Illinois / Fremd) naarmuuntunut takia lieviä vammoja, Itä-Michigan vei että rotu Northwestern. Rimkus laittaa Wildcats oikealle takaisin voittaa polkua 2:07.18 ottaa 200 rintojen pelkällä 0.02 toisen yli EMU uimari, tulevat kolme neljäsosaa toisen alas viimeinen 50 metriä voitosta .
Michigan natiivi Frutiger sai toisen voittonsa päivän 4:39.71 500-vapaa, sitten Grosser ja Mattar meni 1-2 100 lentää. Grosser n voittoaika oli 51,50 ja päihitti Mattar n 51.86.
Itä-Michigan voitti molemmat ponnahduslautoja, ja Northwestern exhibitioned sen uimareita lopullisessa kahden rodun tilille 165-130 lopputuloksen. Vaikka se ei lasketa pisteitä perjantaina 400 rele joukkue Valcic, Matthew Margritier (Leawood, kanissa / Rockhurst), Cubelic ja Grosser kosketti ensin 3:07.28 varten yli 4,5 toinen voittaa.
Itä-Michigan on luokka Mid-American Conference, voittaa 29 MAC joukkue otsikot vuodesta 1977-78, joista 21 nykyisen päävalmentaja Peter Linn. Eagles on voittanut 59-suora MAC dual täyttää ja ovat 371-116 (0,762) vuonna kaksi täyttää koko koska niiden avajais kauden 1964-65.
Northwestern palaa toimintaa yhdistettynä kaksi tapaa naisten joukkue on neljätoista CT lauantai, 5 marraskuu, Purdue."

"You just got better today"

2011-10-18T18:44:00.000-07:00

Eilen, maanantaina, oli taas rinulitreeni illalla. Joka viikko eri valmentaja vetää eri ryhmän (sprinttivaparistit, rinulistit, perhostelijat...) treenin. Tällä viikolla oli vuorossa Bob Groseth. Pääsettinä vedimme 6x50 eri vetomäärillä ja sen jälkeen 3x100@2 kiihdyttäen. Aikani eivät olleet kovin kummoisia (noin 1.15 kaikilla kierroksilla viimeinen), mutta uinti alkoi Bobin ohjeiden johdattelemina tuntua paljon paremmalta kuin aikaisemmin. Sain Bobilta paljon tietoa lähinnä läpivetoani ja veden vastuksen vähentämistä kohden. Treenin lopuksi Bob totesi minulle: "You just got better today" - eli sinusta tuli tänään parempi (uimari).

Tänä perjantaina on ensimmäiset kisat! GET EXCITED

Bob kertoi että lauantaiksi saan hyvää treeniseuraa. Mike Alexandrov tulee treenaamaan meidän kanssamme.

2011-10-11T09:34:00.000-07:00

Bongasin eilen uutisista kouluuni viittaavan uutisen.
Yhdysvalloissa opiskelu voi olla halpaa - tai sitten voi olla olematta.
Tuossa muutama melko kallis koulu. Northwestern on kiivennyt ihan kohtuullisille sijoille.
Yhdysvaltojen kalleimmat ovat nimittäin aika lähellä myös maailman kalleimpia.

Tämä liittyy siihen miten täällä karsitaan yliopistoon pyrkiviä opiskelijoita. Esimerkiksi Northwesterniin ei ole mitenkään mahdottomat pääsyrajat akateemisesti (vrt. minä pääsin sisään), mutta melko harvalla on mahdollisuus maksaa lähemmäs 60 000 dollaria vuodessa opiskelusta. Tämä johtaa siihen että pitää olla joko todella rikas (Jenkit suosivat rikkaita kaikessa) tai todella hyvä jossain - urheilussa, musiikissa, taiteessa tai tieteessä (akateeminen osaaminen). Näiden kautta voi saada jonkinsuuruisen stipendin koululta. Toinen tapa on hakea eri järjestöiltä stipendejä, jotka jaetaan käytännössä samoilla kriteereillä. Näin myös Yhdysvalloissa lahjakkaimmat pääsevät parhaimpiin yliopistoihin (siis omilla aloillaan parhaisiin) ja huonommat pääsevät mahdollisesti vähän heikompiin yliopistoihin.

Itsehän olen ihan kohtuullinen uinnissa, jonka avulla sain stipendin tänne. Akateemisesti samanlaista stipendiä en usko voivani saada.

2011-10-09T11:59:00.000-07:00

Päivän piristykseksi Suicidal Bunnies!
Muut vähän ihmettelee kun naureskelen ruokalassa yksikseni.
Tuohon vielä lisäksi Sauronin suolaus ja pari muuta.

Kisakalenteri kaudelle 2011-2012

2011-10-06T17:36:00.000-07:00

Tässä alustava kisakalenteri tälle kaudelle.

Kohta nähdään miten kaudella uidaan kovaa. Tai uidaan. Tai ainakin toivon mukaan pysytään pinnalla.

2011-10-03T09:51:00.000-07:00

Voin näemmä lykätä uusien kenkien ostamista vielä ainakin viikolla. Koko viikoksi on luvattu auringonpaistetta ja lämmintä. Vanhat mononi vuotavat pohjista eli eivät ole sateella kovin mukavat, mutta tämän viikon ne menevät vielä.

Muutenkin asiat tuntuvat luistavan paremmin, kun on lämmintä ja hyvä sää. Sain tänään takaisin aineeni aiheesta: "Evaluate the following statement: A successful financial system both requires and begets a high degree of `social capital", enkä edes ollut kovin huono. Olin itse asiassa melko hyvä!

Treenit kulkevat hyvin, tänään aamulla settinä oli:
3x150@2:15 koventaen (viimeinen kovaa)
200 @3 negatiivisesti (toka 100 edellistä kovempaa)
3x150@2:00 paras mahdollinen keskiarvo
2x200@3 toinen edellistä kovempaa
3x100@1.30 koventaen (viimeinen kovaa)
2x200@3 toinen edellistä kovempaa
3x100@1:20 paras mahdollinen keskiarvo
200 täysiä
ja koska valmentaja ei tykännyt joidenkin uimareiden ajoista viimeisessä 200 matkassa, uimme viimeisen 200 uudestaan. Itselläni aika oli molemmissa 2:13, mikä on minulle ihan kohtuullinen tuollaisessa setissä.

Eli uinti rullaa ja koulu on jees. Vielä kun matikkakin lähtisi rullaamaan. On vähän jäistä toimintaa, kun melkein kolmeen vuoteen ei ole opiskellut matikkaa.

Viikonloppu oli melko mukava (opiskelemisesta huolimatta). Ehdin vähän rupatella äitini kanssa sunnuntaina ennen esseeni kirjoittamista ja pääsin näkemään Koivusaloja Chicagoon. Kävimme Chicago Firehousessa syömässä erinomaisen aterian. Oistereita, hummerikeittoa, iso pihvi ja vadelma-juustokakkua. I'll let you to do the further thinking about the meal. Kiitos Mikko ja Anna-Maija.

Evanstonin Lotto

2011-09-29T17:47:00.000-07:00

The Windy City of Chicago (Evanston on käytännössä Chicagoa) on tosiaan tuulinen, mutta myös äärimmäisen epävakaa. Tänään mietin mahdollisuutta järjestää Säälotto: kuinka monta kertaa päivän aikana sataa. Tänään kirjaimellisesti joka kerta kun olen tullut ulos on sää ollut erilainen. Jossain vaiheessa oli yli 20C ja aamulla 9C. Kun aamulla kävelin treeneihin paistoi aurinko (kävin omineni myöhemmin (seitsemältä) polskimassa, koska ei ollut aamutreenejä). Kahdeksan jälkeen satoi kaatamalla, mutta aamupalalta tunnille kävellessäni paistoi taas aurinko. Suomessa on tullut totuttua vaihtelevaan keliin, mutta tämä on jotain ihmeellistä. "Welcome to the Mid-West" oli toivotus kaveriltani.

Päivän setti:
10x150@3min(pitkällä)
4 kiihdyttäen +2min taukoa
3 kiihdyttäen +2min taukoa
2 kiihdyttäen +2min taukoa
1 täysiä + 100 verraa (jonka jälkeen noin tonnin kevyehkö potkusetti).

Olin todella tyytyväinen tähän treeniin. Viimeisen 150 metrisen aika oli 1.35, joka on minulle melko hyvä varsinkin tähän kohtaan kaudesta. Kisasin John Kim:iä vastaan ja viimeinen 50 tuosta setistä meni alle 30s.

Jos joku ei ole vielä bongannut (ja jos en ole tänne aikaisemmin laittanut), niin löydyn tiimin nettisivuilta. Ihan mielenkiintoinen teksti siellä. Lukiessani tuota huomasin etten kertonut voittaneeni suomen mestaruuden keväällä 2011 100 rintauinnissa (hups).
Northwestern profiili
Edelliseltä sivulta löytyy myös muiden uimareiden profiilit. Niistä voi päätellä tiimin olevan melko nuori ja potentiaalinen. En tosin vielä kommentoi tämän kokoonpanon tulevaisuutta - on liian aikaista puhua siitä, mutta treenimotivaatio on kaikilla kova ja jokaisessa treenissä kisataan kovaa. Uskon sen tuovan hyviä tuloksia.

Treenileiri

2011-09-25T13:26:00.000-07:00

Meillä on ilmeisesti kuukauden joululoma koulusta. Muutama näistä viikoista vietetään tänä vuonna treenaten Havajilla! Liput pitää ostaa itse (muutama sata euroa siihenkin tulee koululta) ja loput leiristä on koulun maksamaa. Takaisintulomatkalla ajattelin käydä viikon Kaliforniassa tervehtimässä vaihto-oppilasvuoden kavereita ja perheitä. Lämmin ja hieno joulukuu tulossa, lämmittää mieltä nyt kun ilmat kylmenevät. Kiitos ja kuittaus.

Koulu alkaa

2011-09-20T18:38:00.000-07:00

Wildcat Welcome Week 2011 on vihdoin ohi ja tänään alkoi opiskelu.
Viikon ajan uudet opiskelijat kävivät erilaisissa tutustumistapahtumissa, koulutustapahtumissa ja vastaavissa tekemässä paperitöitä ja kuuntelemassa tärkeiden henkilöiden löpinöitä. Viikko ei olisi ollut kiireinen, ellei meillä olisi ollut harjoituksia joka päivä kahdesti. Kello kuuden aamutreenit tarkoittavat meille (minulle ja Tonille, kämppis) 5.20 herätystä joka aamu, joka taas tarkoittaa viimeistään iltakymmenen nukkumaanmenoaikaa. Varsinkin alkuviikko oli todella hektinen. Viikonloppu oli vähän rauhallisempi ja pääsimme jopa nukkumaan päiväunia.
Esimerkkipäivänä viime viikon maanantai:
6-8 Aamutreenit + 8-> venyttelyä (aloitin kunnon venyttelyt täällä)
8jotain-10 Aamupala
Päivällä WilCard Norris centeristä, Check in at International Office ja luento urheilijoille yliopistourheilun säännöistä ja parinkymmenen eri paperin allekirjoittaminen, sekä lounas
15-17.30 Treenit: Portaita, keskivartaloa ja uinti (noin 7km)
18-19 Päivällinen
Illalla muuttaminen huoneistoon.

Viikko päättyis eilen maanantaina 19. syyskuuta koulun presidentin puheeseen.
Nyt olen rekisteröitynyt kaikille kursseilleni ja ostanut kirjat Amazonista (tulevat postissa sitten joskus).
Tämän jakson lukujärjestys näyttää tältä:

Eli kursseinani tulee olemaan jotain tähtijuttuja (Astron 120), Ekonomiaa (Econ 101), Matematiikkaa (Math 220) ja Yhteiskuntaoppia (Poli-Sci 240).
Matematiikka täällä on kuulemma todella vaikeaa ja saankin varmaan sitä varten henkilökohtaisen avustajan. Jos matematiikka ei luista niin sitten pitää miettiä jotain muuta. Toivon että pelkkä työnteko riittää, eikä mitään hokkuspokkusta tarvita.
Political Science vaikutti melko mielenkiintoiselta. Se on käytännössä avauskurssi muihin kursseihin ja siinä käydään läpi eri tutkimiskeinoja ja tulkintakeinoja ja vastaavia. En ole varma, voi olla väärässäkin.
Astronomy -kurssin otin vain koska saan siitä kurssin (kursseja pitää olla 12 eri ainealueesta) ja sen on tarkoitus sisältää vähän vähemmän lukemista.
Economy 101 on ensimmäisen vuoden opiskolijoille tarkoitettu avauskurssi. Se ei ole varsinainen Economy kurssi, vaan kuuluu kategoriaan Freshman Seminars. Siinä keskitytään asioihin kuten miten kirjoitetaan hyviä esseitä ja miten osallistua kurssien keskusteluihin. Aihealueena on Financial Crisis, joka kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.

Lisää uintia

2011-09-20T18:05:00.000-07:00

Pääsin eilen esittelemään sekauintiani treenissä. Uimme kolmesti sarjan:
2x75 - 25 perhosta 50 selkää @1.05
2x100 - 50 selkää 50 rintaa @1.30
2x75 - 20 rintaa 50 vapaa @1.05
2x200 1. vapaa 2. sekauintia @3.30
Jokainen kierros kovemmalla sykkeellä kuin edellinen. Itse menin viimeisen kierroksen aikaan 2:10.
Kysyin treenin jälkeen mitä mieltä valmentaja oli selkäuinnistani ja vastaus: "We'll work on that".
Sarja oli siis jaardeilla.
Loppuverrana oli potkusarja:
200kevyt + 4x50kovaa
200kevyt + 3x50kovaa
200kevyt + 2x50kovaa

Uinti

2011-09-16T18:24:00.000-07:00

Tällä viikolla alkoi virallinen treenaus Norris Aquatic Centerissä. Mistään helposta paluusta uinnin pariin ei ollut tietoakaan, vaan treenejä oli jokaiselle päivälle kaksi. Aamutreeni on 6-8 ja iltatreeni 15-17.30.

Ensimmäiselle muutamalle viikolle ei ole laitettu punttisaleja, mutta treenit sisältävät muuten paljon kuivatreeniä. Ensimmäiset viikot uidaan pitempää matkaa, jonka jälkeen treenaaminen muuttuu enemmän lajinomaiseksi. Tällä viikolla harjoitukset ovat olleet noin 5-7km joko pitkällä tai lyhyellä radalla.
Valmentajat eivät kerro enempää kuin yhden setin kerrallaan, josta pidän. He myös kellottavat aikoja kaikille uimareille ja antavat palautetta. Kaikilla tosiaan tuntuu olevan oma roolinsa joukkueessa. Toinen asia mistä pidän on potkusetit. Jokaisessa treenissä on ainakin pieni potkuosuus ja joissain potkuja on enemmänkin. Yhtenä päivänä potkusetti oli reilut 2km. Tänään aamulla uimme pitkällä radalla setin:
4x100@2.10 (kevyt) + 100@1.50 (kovaa)
3x100@2.10 (kevyt) + 100@1.50 (kovaa)
2x100@2.10 (kevyt) + 100@1.50 (kovaa)
1x100@2.10 (kevyt) + 100@1.50 (kovaa)
Tuon jälkeen 100 verraa ja sitten 100 potkuja all out. Itse olin ehkä kolmanneksi huonoin (vedin tosin rintauinnin potkuja, jotka ovat vähän hitaampia - ei minulle tosin) ajalla 1:29.9
Tuollaisessa potkusetissä jalat aukeavat todella hyvin. Rintauinnin potku kulki niin hyvin, että vedin 25m ajalla treenin jälkeen. Aika oli paukusta 13.0 tai 12.9, joka on aika hyvä näin alkukaudesta. Valmentaja sanoi että läpivedon palautusta pitää parantaa, mikä on jotain mitä Suomessakin minulle on sanottu.

Treenausta helpottaa vähän se että matkureilla on vielä raskaampaa (heitä on tosin vain kaksi). Toissapäivänä he vetivät 27km päivän aikana. Heillä on joka päivä kolme treeniä, paitsi huomenna. Huomenna he vetävät 20km treenin aamutreeninä. Se on heidän tämän viikon päättävä treeni. Tämä on heille tosin vähän erilainen viikko, ei ollenkaan normaali.

Tällä hetkellä tuntuu että tällä kaudella voisi olla mahdollista vetää hyviäkin aikoja. Sekin riippuu osaltaan siitä kuinka rankkaa koulu tulee olemaan. Kovaa olisi syytä vetääkin, sillä olen reilusti joukkueen paras rintauimari. Vapaauintia tuskin tulen paljon kisoissa vetämään. Kaudella on lähes joka viikonloppu "Dual Meet", jossa uidaan jotain toista Big-10 (meidän konferenssi) joukkuetta vastaan. Näistä kisoista joukkue voi saada pisteitä, joiden mukaan joukkueita laitetaan paremmusjärjestykseen. Näillä kisoilla on siis todellakin merkitystä. Tulee olemaan rankkaa ja uutta uida kovaa kaudellakin. Usein kaudella olen hävinnyt joukkueen tytöillekin, mikä on melko nöyryyttävää (kiitos Laura). Toivottavasti opin uimaan kaudellakin. Kausi päättyy Big-10 mestaruuksiin. Kuukautta myöhemmin on koko yliopistourheilun mestaruudet - NCAA Championships. Sinne pääseminen on saavutus sinänsä (vrt. pääseminen EM kisoihin). Niihin karkeloihin pääseminen on tämän kauden tavoitteeni.

Preseason retreat

2011-09-16T12:02:00.000-07:00

Ensimmäisen päivän vietin uimarien kanssa Evanstonissa hengaillen. Kävimme vilkaisemassa kampusta, ja hengasimme uimarien talossa. Yhdessä talossa lähellä kampusta asuu kymmenisen uimaria eli melkein puolet joukkueesta. Kampuksella asuminen on melko kallista ja huoneet eivät välttämättä ole kaikkein hienoimmasta päästä. Siksi useimmat ei ensimmäisen vuosikurssinoppilaat asuvat yleisesti kampuksen reunoilla.

Seuraavana päivänä pakkasimme tavaramme ja lähdimme kohti Burt Lakea. Olimme siellä viikon treenaten joka päivä kaksi kertaa päivässä. Jokainen päivä oli omalla tavallaan samanlainen: juoksimme, uimme joko avovedessä tai läheisen kaupungin altaassa ja teimme kuivatreeniä. Uinnissa pärjäsin aika hyvin lyhyemmillä matkoilla, mutta avovedessä olin melko hyvissä peesaus asemissa - lähellä häntäpäätä. Juoksussa pärjäsin hyvin. Sprintissä (mäkijuoksua) olin paras, joskaan kaikkia lähtöjä en voittanut, ja pitkällä matkalla jaksoin roikkua mukana kärkiporukassa. Kuivatreenissä olin myös ihan hyvä - vatsoja lukuunottamatta. Niissä on paljon kehittymisen varaa.

Treenien jälkeen uimarien vanhemmat tekivät meille hyvää ruokaa. Perinteisiä jenkkiruokia, kuten hampurilaisia, maissia ja erilaisia salaatteja (majoneesilla varustettuna tietenkin). Loput päivästä oli vapaata hengailua järvellä. Pääsin leikkimään vähän vesisuksilla ja vesiskootterilla. Pidimme myös "tubing" turnajaiset. Laitoimme veneen perään kaksi rengasta ja kumpi tippui ensin (kovassa peräaallokossa ja vauhdissa), hävisi. En voittanut.

Viikon tarkoituksena oli yhdistyä joukkueena ja oppia tuntemaan muita joukkueen jäseniä, sekä valmistautua seuraavan viikon treeneihin. Kaikki tavoitteet täyttyivät hyvin. En tiedä miten tämä viikko olisi mennyt jos en olisi osallistunut kyseiselle retkelle. Nyt treenit onnistuvat kohtuullisesti ja tunnen koko porukan kohtuullisesti. Tuon viikon jälkeen oli hyvä tulla takaisin 7 tunnin ajomatka ja aloittaa treenaus ja koulu Evanstonissa.

Northwestern University – Opintovuodet ulkomailla

2011-09-05T07:33:00.001-07:00

On aika taas herättää blogi kuolleista ja kirjoittaa uusia sivuja sen elämään.

Nyt on vuorossa vähän pitempi reissu edeltävien treenileirien jatkoksi. Eli nyt olisi tarkoitus viettää seuraavat neljä vuotta Chicagossa (Evanston) opiskelemalla viisaaksi ja treenaamalla hyväksi uimariksi. Toivottavasti ainakin toinen noista toteutuu.

Taustatietoa hausta: Viime vuoden keväällä aloitin pitkän ja piinaavan prosessin kohti yliopistopaikkaa Yhdysvalloissa. Lähettelin valmentajille mailia että haluaisivatko he kustantaa hintavat opiskeluni heidän koulussaan ja tein itsestäni profiilin nettiin laittaen sinne uintituloksiani. Molemmat lähteet toimivat hyvin, mutta iso kala nappasi netin profiilin kautta. Northwesternin (NU) apulaisvalmentaja lähetti minulle sähköpostia kysyen josko olisin vielä kiinnostunut opiskelupaikasta jenkeissä. Vastasin myöntävästi ja tein muutamat kokeet koulua varten. Viimeisen kokeen läpäisin kesäkuun lopulla, jonka jälkeen alkoi varsinainen hakuprosessi. Se loppui perjaina, kaksi päivää ennen kuin kone Chicagoon kiihdytti kiitoradalla Helsinki-Vantaalla.

Taustatietoa koulusta: NU on parempi paikka kuin mihin olisin itse hakenutkaan. Koulu on akateemisesti erittäin hyvä ollen maailman 20 parhaan joukossa (vrt. Helsinki on n. 100). Akateemisesti stipendin saaminen sinne olisi ollut minulta melkoisen mahdotonta ja ilman stipendiä mahdotonta (vuosimaksu on $58 000). Uinnissa koulu on ollut pari viime vuotta uudelleenrakennuksen alaisena ja yksilöitten parannuksista huolimatta se ei ole erityisemmin loistanut uinnin saralla. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2007 valmistuin NU:sta Mike Aleksndrov, joka oli jenkkine voittavassa MM sekauintiviestissä. Myös Matt Greevers (Olympia hopeaa selkäuinnissa) on NU:sta.

Hakuprosessi on pitkä ja kivinen ja kouluun liittyvän paperityön hoitaminen kaikkea muuta kuin herkkua. Kuitenkin jo nyt Memphiksen kentällä odotellessa jatkolentoa alan tuntea tyytyväisyyttä päätökseeni hakea tuohon kouluun. Kyseessä on kuitenkin hyvä koulu, hyvä uintijoukkue ja ainutkertainen mahdollisuus.

Parin tunnin päästä olenkin jo Chicagon lentokentällä, jossa valmentajani vaimo ja joku uimajoukkueen jäsenistä on minua vastassa. Seuraava viikko kuluneekin järven rannalla joukkueen kanssa treenaten, vesihiihtäen, syöden ja nauttien elämästä. Sitten alkaa jokin kammottavan uusi ja pelottava asia: opiskelu.

Calella

2011-06-19T10:03:00.000-07:00

Leiri jonka aikana vatsahappojen maku on tullut tutuksi.

Maanantaina 13. Paiva lahdin paivalla Kohti Espanjaa. Kohteena oli tuttu ja turvallinen Calella (pieni turistikaupunki 50km Barcelonasta. Kohde on sinansa mielenkiintoinen, silla kyseisessa kaupungissa olin ensimmaista kertaa elamassani ulkomailla ulkomaan leirilla. Tuttu ja turvallinen paikka on myos, silla noin 4/5 suomalaisista uimareista on joskus ollut Calellassa leireilemassa.

Matka Calellaan sujui hyvin. Pysahdyin muutamaksi tunniksi valilla Frankfurtiin, jossa ehdin viettaa pari tuntia tutustuen kaupunkiin. Paikka oli hieno sekoitus uutta (lasisia pilvenpiirtajia ja romanikerjalaisia) ja vanhaa (keskiaikaisia rakennuksia ja saksalaisia kapakoita). Oli kiva kayda kaupungissa, silla en muista koskaan kayneeni missaan saksalaisessa kaupungissa. Totally worth the trip.
Barcelonassa olin puoli 12 aikaan illalla ja paatin kokeilla millaista olisi viettaa yo kentalla. Aluksi ilta vaikutti sujuvan mukavasti ja olin juuri nukahtamassa, kunnes minut ajettiin pois kyseisesta huoneesta. Ilmeisesti laukkujen poimintapaikalla ei saa nukkua. Loput yosta sujui suhteellisen mukavasti, ja lahdin kohti Calellaa noin 7 aikaan aamulla. Kokemuksesta voin sanoa sen verran, etta saattoi olla viimeinen tapaus laatuaan. Ei se ollut aivan niin hauskaa kuin olin toivonut.

Calellassa aloitimme jo ensimmaisina paivina treenaamaan kovaa. Itse vedin 2-1-2-0 systeemilla, eli joka neljas paiva oli vapaa ja joka neljas oli vain aamutreeni. Kaikki treenit vedettiin enemman tai vahemman kovaa. Systeemi tuntui todella toimivalta. Useimmat treeneista tuli vedettya oikein hyvin. Valiin tietenkin mahtuu aina joskus joku vahan heikompikin harjoitus. Ensimmaisina paivina oli hieman pilvista, ja aina valilla satoi. Tama ei olisi haitannut, ellei Suomessa olisi ollut aurinkoista. Treeneihin se kuitenki sopi hyvin - ei tullut uidessa niin kauhean kuuma.

Uinti kulki hyvin, muttei niin hyvin kuin olin toivonut. Jumiset paikat eivat anna mahdollisuutta vetaa treeneissa sellaisia aikoja, kuin olisi toivomuksissa. Happoja kuitenkin tuli saatua paljon aikaan, eli treenit menivat hyvin. Happoja tuli valilla niinkin paljon, etta paivalla syodyt pihvit tulivat aika-ajoin moikkailemaan. Treenilla oli tietenkin osuutta asiaan, mutta myos rasvainen ruoka ja ruoan maara olivat isoja syita kyseisiin tapahtumiin.

Se ettei koko ajan kulkenut kovin kovaa, ei tana kesana stressaa lahestaan yhta paljon kuin viime vuonna. Sanotaan etta vanhetessa viisastuu. Tama pitaa paikkansa. Vuosi vuodelta oppii paremmin kuuntelemaan kroppaansa - toivottavasti viimeistely osuu talla kertaa paremmin kohdalleen kuin edellisilla kerroilla.

Kilometrien vahetessa ja treenien keventyessa saat paranivat koko ajan. Nyt kun alamme oikeasti keventamaan, aurinko hellii meita jokaisessa treenissa ja jokaisen treenin jalkeen. Treenien keventyessa uintivauhti on kasvanut. Joka paiva tuntuu kulkevan hieman edellista paivaa paremmin. Ehka naistakin kisoista voi tulla jotain hyvaa.
Parhaina tuloksina voisi pitaa parin paivan takaista 50 rintauintia, jonka polskin aikaan 29.5. Myos sita edeltava 75m oli hyva (48.3). Jonain paivana menin myos 100 brokenin 25-25-50 15s tauolla niin, etta keskella allasta pakitettiin 5 metria ja aika lahti uudestaan paasta (josta se oli myos pysahtynyt). Loppuaikana oli 1.03.4 ja viimeinen finsta tuli kelluttua aikaan 32.8.

Vapaa-ajaksi Calellassa on muutamia vaihtoehtoja. Kategoria ei ole laheskaan Thaimaan luokkaa, mutta ei taallakaan tylsaa ole ollut (vrt. Motala). Rannalla on tullut pelattua lentopalloa ja uiskenneltua, aurinkoa on tultu otettua ja kaupungilla on shoppailtu enemman tai vahemman aitoja vaatteita (tytot ovat enemman pitaneet huolta siita shoppailusta). Jos Calellassa ei tekeminen riita, voi ajaa reilun tunnin junamatkan Barcelonaan. Itse olen kaynyt kaupungissa kahdestiEnsimmaisella kerralla kavimme porukalla kavelemassa ja tutustumassa kaupunkiin. Kavimme esimerkiksi Sagrada Familiassa tutustumassa. Aarimmaisen hieno kaupunki.
Toisella kerralla kavin itsekseni tekemassa Barcelonassa TOEFL kokeen (Test of English forplaaplaa). Herasin 5.20 aamulla ja menin kuuden junalla paikan paalle. Koe tuntui helpolta, vaikka teinkin pari virhetta (mm. aloin korjaamaan yhta lausetta esseesta, kun aikaa oli 10sec jaljella ja kyseinen lause jai hieman kesken). Nyt on kaikesta huolimatta paljon toiveikkaampi olo, kuin SAT koekeiden jalkeen. Jos saan tasta kokeesta vahintaan 100/120, paikka Northwestern Universityssa on pedattu.

Leirilta tasta vaiheesta muutama hyva puoli: allaspuoli on toimiva: allas on hyva ja starttikorokkeet uudet. Asumme hotellissa alle 100m paassa altaalta (noin 20 paassa altaasta, mutta sisaanpaasy on huonossa paikassa). Hotellissa on myos siivous ja buffetti eli kaikki toimii - ei tarvitse huolehtia kuin itsensa altaalle ennen treeneja. Ruoka on kohtuullisen syotavaa. Erityisesti jalkiruoat ovat loistavia. Jalkiruokia taydentavat kaupoista ostettavat suklaakuorrutteiset Oreot.
Huonoja puolia voisivat olla: huono saa leirin alussa (kovien settien takia tama ei juuri haitannut). Toinen huonohko asia (ainakin minulle) on ruokien rasvaisuus. Rasvainen ruoka ei sula aivan niin nopesti kuin voisi ja kovien settien aikana aterialla syodyt herkut pyrkivat kohti vapautta.

2011-01-10T15:54:00.000-08:00

On tavallaan todella ikävää lähteä täältä Suomeen. On hauskaa palata takaisin kavereiden luokse ja tuttuun treeniympäristöön. Tämä viimeinen viikko oli kuitenkin kuin aivan uusi lerii. Skotit olivat alkuun hieman varauksellisen olisia, eivätkä jutelleet kanssani kovin aktiivisesti. Minua tämä ei haitannut, sillä olin niin väsynyt etten oikein olisi jaksanutkaan mitään small talkia. Viikon edetessä pääsin kuitenkin koko ajan paremmin porukkaan mukaan, ja viimeisenä iltana vietimmekin muutman tunnin jutellen ennen nukkumaan menoa. Treenikin oli niin erilaista, että tuntui aivan erilaiselta edellisiin viikkoihin verrattuna. Tänään tosin huomasi kolmen viikon treenin painavan kovissa vauhdeissa.

ITC ryhmiä on olemassa viisi kappaletta ja Ian Thorpen vanha valmentaja tosiaan valmentaa ITC Stirlingissä. Tämä valmentaja on hänän (oliko Brian tms?) apuvalmentaja ja keskitty kuulemma enemmän tekniikkaan ja asentoon vedessä. Brian on enemmän raa'an duunin kannattajia. Robkin on tosin hyvä valmentaja - valmentanut ainakin muutaman Nuorten Euroopan mestarin jos oikein ymmärsin. Brian tulee kai ryhmänsä kanssa Teneriffalle ensi viikolla.

Tänään aamulla oli taas noin 7 kilometrin treeni. Alkuun vedimme aika paljon nopeutta ja verryttelyä.

Pahin osa oli loppuun vedetty lättäreillä:

2x6x250 1. kierros 3x1.30, 2x1.20, 1x1.10 vauhtia. 2. kierros 3x1.10, 2x1.20 ja 1x1.30 vauhtia.

Tuon sarjan läpäisemisestä olen melkein ylpeä. Tuo on aikalailla erilasita kuin mihin olen tottunut, joten sarja oli minulle melko haastava.

Illalla alkuverryttelu oli 3x(300@4.15, 200pot@4, 100 sisältäen nopeusvedon@2).

Pääsarja minulla ja Callumilla oli 3x(2x50BES@1.30 + 1. 5x100II 2. 4x100II+ 3. 3x100III)

Ensimmäisessä ja viimeisessä osassa vedin finstat 33 sekuntiin. Toisessa takareiteni alkoi kramppaamaan ja menin finstat 35 sekuntiin. Ajat olivat ihan hyviä varsinkin kun ottaa huomioon että uinti tuntui jo kovin väsyneeltä.

Iltatreenin jälkeen kävin vielä vetämässä hyppysarja kuntosalilla. Huomenna en todennäköisesti pysty kävelemään.

Huomenna aamulla lähtö hotellilta on noin 5.30 aamulla. Menen taksilla Playa de las Americaksen bussipysäkille, josta menen bussilla Los Christianosiin ja sieltä taas taksilla pohjoiselle lentokentälle. Peukut pystyyn että kaikki menee putkeen. Lennon on tarkoitus lähteä 10.25 ja lentää Madridiin. Sieltä lennän Pariisin kautta Helsinkiin. Tarkoituksena olisi olla kello 23.00 Helsingissä. Luvassa on pitkä päivä.

Summa Summarum - Leiri on ollut todella hyvä ja todella rankka. Nyt ruvetaan himmailemaan ja odottelemaan kunnon kohoamista. Reilu parin viikon päästä nähdään oliko Teneriffa yhtä hyvä paikka treenaamiseen kuin Thaimaa. Toistaiseksi antaisin hyvän arvosanan 9- Teneriffalle treenileiri paikkana. Kaikki fasiliteetit olivat viimeisen päälle kunnossa (kuntosaliinkin tottui nopeasti), mutta hinta saisi olla vähän halvempi. Thaimaa oli halvempi kolmen viikon leirinä, vaikka liput maksoivatkin enemmän.

Uula kiittää ja kuittaa.

2011-01-09T13:04:00.000-08:00

Lauantaina oli luvassa kova aamutreeni ja iltapäivä Siam Waterparkissa.
Aamulla alkuverryttelyn jälkeen vedimme lämmittelysettinä 8x25max+25verraa, pääsetti oli 4x(50BES@1.30 + 50BES+10@1 + 50BES@1.30 + 200verraa@3.30)
BES on siis yhtä kuin 100 paluufinstan vauhti. Meillä oli eritellyt setit ja vedin tuon setin Calewin kanssa (perhosuimari). Kaikkiaan meillä oli kolme eri ryhmää, joten valmentaja ei ehtinyt kellottaa aikoja meille kaikille. Omat aikani olivat noin 33-35. Viimeinen saattoi olla 32, en osaa sanoa varmaksi tosin.
Treenin jälkeen jäin joksikin aikaa juttelemaan sveitsiläisten uimarien ja heidän valmentajansa kanssa. He ovat kaikki todella mukavaa porukkaa. Vähän jäi harmittamaan ettei tullut oleskeltua enemmän heidän kanssaan. Heidän valmentajansa, Chris, on kotoisin Kaliforniasta ja kävi siellä yliopistossakin. Entisenä Stanfordin uimarina ja apulaisvalmentajana hänellä on myös jonkin verran kontakteja Jenkkilään ja hän lupasi auttaa minua yliopistoihin pääsemisen kanssa. Good things happen if you work hard.

Lounaan jälkeen suuntasimme Euroopan suurimpaan vesipuistoon. Vietimme siellä noin kolme-neljä tuntia. Täytyy myöntää sen olleen aika lähellä maksimiaikaa, ellei halunnut viettää aikaa myös syöden ja aurinkoa ottaen. Kolme tuntia riitti hyvin kaikkien laitteiden läpi käymiseen. Hauskimmaksi laitteeksi nousi mielessäni varsin yksinkertainen "Naga Racer", jossa saa kisata kavereita vastaan matolla liukuen. Itsehän olin siinä melko hyvä, mikä saattoi vaikuttaa mielipiteeseeni laitteesta. Ravasimme mäessä melko tiuhaan tahtiin. Toinen lemppari oli "Dragon". Tuossa esitteessä se näyttää melko laimealta, mutta se oli todella hauska. Kun kavereiksi mäkeen valitsee painavia ihmisiä, nousee vauhti nopeaksi ja kourussa lentää hyvin korkealle. Vielä hienomma kokemuksesta teki, kun minä, Jak ja Calew nousimme renkaaseen valmiinä lähtemään mäkeen, yksinäinen pikkupoika hyppäsi mukaamme. Hänen riemusta loistava naamansa oli päivän ehdottomia kohokohtia. Kun saavuimme mäen pohjalle, poika loikkasi pois renkaasta ja katosi juosten rappusia uuteen laitteeseen. Hienoinen pettymys oli puiston lippulaiva "Tower of Power". 28 metrin pudotus meni turhan nopeasti, eikä jännitys ehtinyt kohota laisinkaan. Tunti kuin mäki olisi ollut ohi ennenkuin se alkoikaan. Loppumäen sukellus haialtaan läpu (tunnelissa) oli myös aivan liian pikainen ollakseen erityisen hieno. Tästä huolimatta kokonaisuudessaan puisto oli kyllä todellakin käymisen arvoinen.

Illalla pelasimme vähän pingistä vain sen verran että ehdin huomata viime kerrasta olevan aivan liian kauan. Taisin voittaa yhden tai kaksi peliä häviten paljon useamman. Tänään pelasimme vielä lisää enkä tainnut voittaa yhtäkään peliä. Muuten vapaapäivä kului aurinkoa ottaessa. Illalla kävin vielä verrailemassa vähän todetakseni ettei ainakaan verravauhdissa kyynärpää enää särkenyt. Vedin myös pitkästä aikaa hyppysarjan, jonka olen muuten brittien kanssa treenatessa jättänyt puolivahingossa väliin. Vedän sen varmaan vielä huomenna viimeisen treenin jälkeen. Huomenna on viimeinen päiväni täällä lämpimässä. Se kulunee treenatessa, sillä huomenna on luvassa sekä ilta- että aamutreenit.

2011-01-07T13:28:00.000-08:00

Hengissä taas.

Aamulla oli pitempi potkusetti ja illalla toinen samanlainen. Yhteensä kilometrejä tuli vain noin 10.

Esimerkkisettejä tältä päivältä:

Aamulla oli alkuverrana 3x(600vu+2/4/6x50pot joka toinen täysiä)

Illalla oli nopeutta jo loppuun vähän potkuja: 6x200pot@4 kiristäen 1-3. Illalla potkut kulkivat ihan hyvin ja meninkin viimeiset 200 potkut 1.40 vauhtia.

(kaikki jutut ovat siis pitkällä radalla)

Iltatreenin lopulla valmentaja pisti muille jonkun pitkän vaparisetin - oletettavasti kovilla lähdöillä. Minulle hän taas pisti vain 2x(200DPS+4x50tekniikkatrillejä)rintauintia. Hyvä näin, en tiedä olisiko minusta ollut vetämään enää pitkää vaparisettiä tuohon kohtaan. Tämä helpotus johtui kai, kun kysyin mitä mieltä hän oli josko minun kannattaisi jo aloittaa kisoihin keventäminen (olin eilen illalla aika hajalla päivän treeneistä).

Hyvään saumaan tuli kyllä nämä helpommat treenit, en olisi oikein jaksanut enää samanlaista treeniä kovin pitkään. Ei vain ole tottunut tuollaiseen. En usko sen olevan niinkään kunnosta kiinni. Nyt jostain syystä tosin sattuu hieman vasempaan kyynärpäähän. Se mennee ohi huomiseksi ja jos ei meneekään niin se tuskin haittaa, sillä huomenna on luvassa kova aamutreeni ja sen jälkeen iltapäivä Euroopan isoimmassa vesipuistossa (http://www.tenerifewaterpark.com/) Siam Parkissa! Sunnuntaina on luvassa vapaata.

2011-01-06T13:22:00.000-08:00

Nyt alkaa jo vähän painaa sekä henkisesti, että fyysisesti treeni.
Aamulla oli alkukelauksien jälkeen ihan tutun oloinen pääsarja 20x50 @(5x1.30, 5x1.20, 5x1.10, 5x1). Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan päälle uitiin vielä semi kovaa settiä aina 6 kilometriin asti.

Illalla oli ohjelmassa ensin keskivartalotreeni (staattisia), sitten 4x (400+3x75pot kiristäen) ja sitten vähän nopeutta ja lopuksi vähän uintia (esimerkkisarja: 3x (6x50pot @1.05 kiristäen 1-3 + 300, 200, 100) sataset kiristäen per sarja: 90, 80, 70sekuntia per 100 eli viimeiset oli @3.30, 2.20 ja 1.10. Kilometrejä tuli illalla 7. Ei ihme että nämä kaverit syövät niin paljon, nyt maistui minullekin ruoka harvinaisen hyvin.

2011-01-05T12:57:00.000-08:00

Päivä meni ulkona makoillessa. Tulipahan vähän luettuakin. Kävin illemmalla vähän juttelemassa ITC Stirlingin valmentajan kanssa. Hän sanoi että saisin treenata heidän kanssaan.

Tänään menin aamupalan jälkeen altaalle katselemaan meininkiä. Uin heidän "tylsän, pitkän ja kevyen" aamutreeninsä". Kilometrejä tuli noin 7. Ohjelmaa en kokonaan muista, mutta meni suunnilleen näin:
12x100 1.@2, 2.@1.40, 3.@1.20
12@50 3x tekniikkatrilli + 1x omaa lajia, viimeinen 200rp
200 löysää
25 100rp, 25löysää, 50 100 BES
200 löysää
12x50 potkuja/potkutekniikkaa @1
4x400 50pu+100su räpylöillä @4.30
6x300 1.pull+lätt@4.15, 2.lätt@3.45
200löysää

En ole mikään suuri loppukelauksien fani ja nytkin tuo viimeinen setti oli vähintäänkin motvaatiota kysyvä. Jaksoin vetää sen kuitenkin ihan kohtuullisesti. 50 BES oli 33.4 ja FES 13.4. Tunui aika helpolta vaikkei nopeutta oikein löytynyt tuohon saumaan.

Illemmalla menimme porukalla ajamaan mikroautoilla. Itselleni tämä oli ensimmäinen kerta moniin vuosiin. Silti ajoin ihan kohtuullista vauhtia tullen kisassa toiseksi. Valmentajan (Rob/Rab tms) ollessa ylivoimaisena ensimmäinen. En ajanut lähellekään parasta kierrosta porukastamme, mutta uskalsin ajaa kovaa heti alusta alkaen ja sain heti alkuun melko ison eron muihin uimareihin.

Hauskana detailina: nyt ei poikien enää tarvitse ruokapöydässä odottaa minua. Nämä kaverit syövät todennäköisesti jopa enemmän kuin minä!
Porukassa on siis kaksi poikaa, kaksi tyttöä ja kaksi valmentajaa. Toinen pojista on perhosuimari ja toinen seka/vapaauimari, joista jälkimmäinen on 19 ja paiskonut 200vu 1.49 pitkällä.
Valmentaja on myös valmentanut kuulemma jossain vaiheessa rinulistia, joka on mennyt pitkällä jonkun 59.5 eli hänellä on edellytykset valmentaa myös rinulistia.

2011-01-03T12:08:00.000-08:00

Vastavirta-allas ei ollutkaan kovin ihmeellinen laite. Piti vain sanoa vastaavalle miehelle oma ennätys ja hän laittoi sopivan kovan virran tulemaan. Sitten siinä kauhottiin noin 10 sekuntia ja kamerat kuvasivat ainakin kolmesta eri kuvakulmasta. Videon sai DVDlle. Kuva on kyllä hienoa ja kaikki vedenalaiset pikkujututkin näkyvöt videolla hyvin. Tuollainen laite pitäisi saada Suomeenkin johonkin. On tuo paljon helpompaa kuin sen kameran kanssa altaan laidalla juokseminen. Ainoa outo kohta taisi olla, kun ei jaksanut/ halunnut enää uida, mutta virtaus oli vielä päällä. Varsinkin vapaauinnin vauhdeissa (reilut 1.9 m/s) virtaus liiskasi uimarin aika tehokkaasti päin altaan takaseinää.

Tämän illan brokenien jälkeen tuntee todellakin ansainneensa taas päivän loman. Paikat ovat taas entistä enemmän hajalla. Uni maistuu tänä yönä harvinaisen hyvin.

2011-01-03T04:50:00.000-08:00

Eilen vedimme aamulla vesikuntopiirin ja illalla pääsarjana kuusi 75 metristä kovaa. Uinti tuntui ihan hyvältä, mutta illalla kylmennyt ilma heikensi ainakin minun tuloksiani hieman. Vauhti oli kuitenkin ihan kohtuullista (viimeinen 47 alaosia). Muillakin oli illalla hieman hakusessa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Treenit olemme saaneet näiksi pariksi päiviksi Janilta lapulla ja ajanotto sujuu hyvin vuorotellen. Sveitsin valmentaja jutteli paljon Janin kanssa aikaisemmin ja piti meidän ohjelmistamme ja treenaamisestamme. Hän päättikin laittaa yhden uimareistaan uimaan meidän kanssamme. Kyseinen uimari jätti kuitenkin tulematta illalla, sillä heillä oli aamulla ollut 8km ohjelma, eikä hän olisi jaksanut vetää meidän sarjaamme enää. Tänään hänen pitäisi tulla treenaamaan kanssamme. Juttelin tämän valmentajan kanssa nopeasti ja sveitsiläisistä pitäisi tulla tänään illalla myös yksi suunnilleen minun tasoiseni rinulisti vetämään muutaman 100 brokenin meidän kanssamme.

Huomenna muut meidän ryhmästämme lähtevät kohti Suomea. En ole vielä päässyt juttelemaan Brittien valmentajan kanssa (he tulivat tänne eilen illalla), mutta minun pitäisi mennä treenaamaan heidän kanssaan huomisesta (tai ylihuomisesta - huomenna taitaa olla minulla lepopäivä) alkaen.
Jos heidän kanssaan homma ei suju tai jos muuten vaan haluan, voin myös mennä treenaamaan sveitsiläisten kanssa. Heidän valmentajansa oli Janin mukaan tarjonnut minulle sellaista mahdollisuutta.

2011-01-01T04:58:00.000-08:00

Iltavapaa toimi toivotulla tavalla ja seuraavana päivänä paukuteltiinkin jo oikein hyviä aikoja. Väsymys oli enemmän tai vähemmän poissa ja kaikki vetivät treeneissä todella hyvin.

Eilen vedettiin aamulla vielä kunnon turpaanveto treeni ja loppupäivä oli vapaata. Jani lähti eilen aamutreenien jälkeen Suomeen ja jäimme keskenämme tänne. Heti treenien jälkeen suuntasimme läheiseen kaupunkiin, jossa söimme ensin Burger Kingissä ja sitten kävimme vuokraamassa surffilaudat. Seuraavat neljä tuntia vietimmekin aalloilla surffaillen. Aurinko paistoi täydellä terällä ja aallot olivat loistavat. Vaikka yksi jos toinenkin otti vähän osumaa rannan kivipohjasta ja kaikilla oli polvet hajalla surffilaudan pinnasta, iltapäivä ei olisi voinut olla parempi. Illalla kyllä tunsi treenit ja surffaukset kropassa, väsymys oli taas palannut.

Tänään meillä on aamu vapaa ja illalla kevyt treeni. Huomenna alamme taas tositoimiin.

2010-12-29T03:24:00.000-08:00

Leirin seitsemännet treenit ovat nyt takana ja tuleva ilta on vapaata. Illan suunnitelmista ei ole vielä varmuutta, mutta itse ajattelin ainakin mennä melko aikaisin nukkumaan. Kolme kovaa treenipäivää tekivät tehtävänsä. Viime yönä satoi ja tänään päivä on vielä pilvinen. Rannalle emme siis ole todennäköisesti suuntaamassa tänään.

26. päivä aloitimme treenaamisen. Suunnitelmana oli vetää aamuisin vuoropäivin pitempää matkaa ja vesivoimaa. Ensimmäisenä päivänä aloitimme pitemmällä matkalla. Tuntuma oli lentojen ja parin päivän joululoman takia hieman hukassa, eikä illan kova treenikään mennyt täysin toivotusti. Ajat eivät aivan vastanneet odotuksia, mutta tulipahan treenattua.

Seuraavana päivänä vedimme aamulla vesivoimaa ja nopeutta. Illalla sitten oli tarkoitus taas vetää urut auki kovaa. Näin tehtiinkin ja edellisen päivän väsymys ja jumit tuntuivat olevan historiaa. Sekä vapari että rintauinti kulkivat oikein mukavasti.

Tiistaina aamulla oli taas pitkä ohjelma (pitkä matka ei siis tarkoita löysää uintia). Uinti tuntui hyvältä varsinkin löysemmissä vauhdeissa, kovissa vauhdeissa oli turhan paljon touhua verrattuna uintivauhtiin. Illalla oli tarkoitus vetää taas kova treeni. Ensimmäisen sarjan jälkeen siirryimme kuitenkin verryttelyyn, kun väsymys tuntui olevan kaikilla päällimmäisenä tuntemuksena. Yritystä kyllä oli, mutta tulokset jäivät heikoiksi. Omalla kohdallani myös mereltä saapuneen pilvimassan tuoma viileämpi ilma vaikutti uintivauhtiin. Kylmässä on vaikea vetää kovaa.

Tänään jatkoimme vielä jonkin verran verryttely teemalla, loppuohjelmassa oli vähän kovaakin.
Ilta on meillä vapaa lepoa varten ja huomenna olisi tarkoitus jatkaa siitä mihin jäätiin - takaisin kovaan treeniin.

Puitteet ovat tähän mennessä palvelleet hyvin. Täkäläiseen kuntosaliin on ollut tosin totuttelemista. Täällä on paljon vähemmän vapaita painoja kuin esimerkiksi Märskyssä. Monet laitteet ovat jonkinlaisella paineilmalla varustettuja hässäköitä. Niilläkin saa kyllä jotain tehtyä tärkeimmät vapailla painoilla tehtävät liikkeet kun näkee vähän vaivaa.

2010-12-27T03:49:00.000-08:00

Tenerife Top Training (T3) kehuu olevansa parhaimpia paikkoja maailmassa treenaukseen. Toistaiseksi en ole päässyt valittamaan mistään, joten väitteen ei pitäisi olla ainakaan totaalisesti virheellinen. T3 tarjoaa hyvät treeniolosuhteet niin uinnille, tennikselle, jalkapallolle, kuin monelle muullekin lajille.

Uintitreeniä varten tarjolla on monenlaista kivaa. Uintiä pääsee treenaamaan 10 rataisessa pitkässä altaassa tai 8 rataisessa lyhyessä altaassa. Lisäksi sisätiloissa on jacuzzi ja vastavirta-allas. Vastavirta-allas kuulu peruspakettiin kerran. Lisärahasta saa tietenkin useampia kertoja altaassa. Allasta kuvaa kuusi kameraa useasta eri kuvakulmasta. Allas on täydellinen tekniikkakuvauksia varten. Kerron altaasta enemmän, kun pääsemme sitä kokeilemaan. Lisäksi olemme käyttäneet treeneissämme jumppasalia ja kuntosalia. Kaikki muutkin treenialueet ovat myös käytössämme. Valitettavasti niihin ei ole kovin paljon aikaa ja voimia käytettävissä.

T3:ssa kaikkiin muihinkin lajeihin olosuhteet ovat hyvin lähellä täydellistä. Tämän takia haluaisin tulla tänne joskus niin kutsutulle ylimenoleirille. Eli pääkisojen jälkeen ei pitäisikään pitkää lomaa, vaan tulisi tänne pelaamaan tennistä, jalkapalloa, squashia, vesipalloa ja surffaamaan. Cristopher tiesikin kertoa ainakin jonkun Belgialaisen tiimin näin tehneen (3 viikkoa viimeistelya, 2 viikkoa leiriä kisojen jälkeen).

Training Centerissä treenaavat joukkueet majoittautuvat läheisessä hotellissa (Jardin Caleta) noin 15 minuuten kävelyn päässä mäen alla. Kävely ei aamuisin ole unisena kovin hauskaa, mutta päivällä se ei ole ollenkaan paha. Ranskan joukkue aikaisemmalla leirillä kulki matkan aina taksilla, me emme ole niin ainakaan vielä tehneet. Hotelli on aika normaali espanjalainen kolmen tähden hotelli. Huoneet eivät ole kovinkaan kummoisia, mutta ajavat asiansa mitä parhaimmin. Ruoka hotellissa on todella hyvää - varsinkin iltaisin. Joulun aikana ruokapuoli hoituu vielä erityisen hyvin, sillä hotelli järjestää jonkinlaisia gaala-illallisia. Hienoa väkeä kokoontuu hotellille syömään ja tarjolla on kaikkea porosta ja ankasta lähtien (aina suklaamousseen ja pannacottaan).

Teneriffalla

2010-12-26T03:15:00.000-08:00

Joulupäivänä oli luvassa pientä vaihtelua Suomen talveen. Aamulla kolmen jälkeen lähdimme isän kanssa ajamaan kohti Helsinki-Vantaa lentokenttää. Lämpötila oli noin 20 astetta pakkasen puolella. Seitsemän aikaan lähti lento Amsterdamin kautta Madridiin ja sieltä aina Teneriffalle asti. Tunnin vaihtoaika Amsterdamissakaan ei tuottanut ongelmia, sillä seuraavan lennon lähtöpakkaan oli matkaa noin 50 metriä. Laukutkin tulivat kaikilla onnellisesti perille. Lennot sujuivat nopeasti ja mukavasti - nukkuen.

Saapuessamme Teneriffan pohjoiselle lentoketälle oli pettymyksen tunne lähellä. Lämpöä oli korkeintaan 15 astetta ja kenttä oli sumun keskellä. Suureksi huojennukseksi huomasimme kuitenkin eteläisen puolen saaresta olevan aivan erilainen. Pilvet eivät tule vuorilta alaspäin, lämpöä ja aurinkoa riittää. Päivälämpötilat ovat noin 25 asteen molemmin puolin, auringossa on tietenkin lämpimämpää.

Ruotsin treenileiri

2010-06-19T13:22:00.000-07:00

Huomenna alkaa seuraava ulkomaanleiri.
Tällä kertaa määränpää ei ole mikään kovin kaukainen ja eksoottinen. Viimeistelyleirimme pidetään tutussa ja turvallisessa Ruotsissa. Huomenna Viking Linen risteilijä vie meidät Tukholmaan, josta matkaamme suoraan bussilla määränpäähämme Motalaan. Nähtäväksi jää onko Tukholma enää tuolloin sekaisin kuninkaallisten häistä.

2009-12-29T04:43:00.000-08:00

Treenit ovat jatkuneet kovana, mutta nyt olemme kovan uimisen lisaksi vetaneet vahan tekniikkaakin. Olen jo hieman oppinut uinnin alkeita ja ajatkin alkavat olla sen mukaisia. Eilen kiskoin kolme sadan metrin brokenia (25-50-25) itselleni oikein kivoihin tuloksiin. Vaparin vedin 50 ja rintauinnin 1.03 sekuntiin. Aikoja huonommaksi ei tehnyt se fakta, etta uimme pitkalla altaalla (ei tule kaannoksia kuin se yksi). En osaa sanoa onko kyseessa useat hierojalla kaynnit, leiriolosuhteet vaiko tekniikan korjaaminen. Luultavasti kaikilla naista on jotain tekemista asian kanssa.
Illalla menimme kovan treenin paatteeksi juhlimaan puolen tunnin paahan Patong piitsille ravintolaan. Paatimme pitaa kunnon ruokafestivaalin, emmeka pettyneet. Itse tilasin suurimman osan ruuista puoliksi Sofian kanssa. Soin alkupaloiksi kevatrullia ja Hawajilaista pitsaa, paaruuaksi kanaa ananaksessa ja ananaskanaa (Hot Pan) ja jalkiruuaksi Banana Splittia, Friteerattua jaateloa seka pannukakkua jaatelolla hoystettyna. Juomina olivat vesi, ja alkujuomaksi mansikkamargarita. Istuimme kyseisessa ravintolassa syoden noin kaksi tuntia. Hyvin vietetty ilta! Ruualta jatkoimme matkaa pelaamaan biljardia, jonka jalkeen palasimme koululle.

Tanaan meidat vietiin laitesukeltamaan. Autolla meidat ajettiin noin tunnin paahan satamaan, josta jatkoimme pikaveneilla (kolme 200heppaista veneen perassa) tunnin paahan yhdelle Thaimaan isoimmista luonnonsuojelualueista Similand Islandeille. Siella snorklasimme aluksi parisen tuntia. Nakymat olivat aika upeat, erityisesti miljoonat pikkukalat korallien ymparilla olivat mielenkiintoisia. Sen jalkeen patikoimme pikkuisen saaren paalle pienta mutapolkua pitkin. Saimme postikorttimaiset nakymat rannalle ja ymparoivaan viidakkoon. Viimeiseksi paasimme kokeilemaan laitesukellusta. Nakymat olivat aika samaa tavaraa kuin snorklatessa, mutta kokemuksena se oli erittain upea. Puolisen tuntia sukellusta ei vain oikein ollut tarpeeksi. Olo oli kuin olisi ollut hirmuinen nalka ja tarjottu yksi rusina paivalliseksi: ei vain riittanyt! Sukelluksen jalkeen meidat kyyditettiin takaisin koululle. Saimme sukelluksesta viela upeat diplomitkin!
On ollut leppoisat pari paivaa... haikeaa lahtea Suomeen, mutta kiva paasta kotiin viettamaan joulua.

2009-12-25T06:36:00.000-08:00

Vedimme kunnon aamutreenin, jonka jalkeen meidat vietiin busseilla noin puolen tunnin paahan satamaan. Sielta meidat lastattiin isoon moottoriveneeseen. Vene huristeli meidat laheisella "Coral Island" -nimiselle saarelle. Meita tervehti iloisen oloiset thaimaalaiset ja turkoosi vesi. Lopun paivasta vietimme syoden, juoden ja nauttien "joulutunnelmasta". Iltapaivan suurin ohjelmanumero oli rannalla pelailu ja makoilu, mutta illalla meita odotti hieno joulujuhla. Hieno juhla-ateria ja hauska ohjelma piti kaikki iloisella mielella ja valmentajan pyynnosta lauloimme joululaulujakin. Ruotsalaisesta seurasta kun on kyse, lauloimme poraita aidin myos ruotsiksi.
Seuraavana paivana muuta uinnin ja ruokailun lisaksi ei oikein ollut ohjelmaa. Poltimme nahkamme juuri sopivasti ennen lounasta, jonka jalkeen meidat tuotiin takaisin koululle. Illalla meita odotti kovat treenit. Oli hieno, mutta jotenkin pikainen joulu. Nyt on jo alkanut arki ja treenaus.

2009-12-22T18:58:00.000-08:00

En voi uskoa, etta kohta on joulu!
Taalla ei muovisesta joulukuusesta huolimatta oikein sateile joulutunnelma. Aurinko paistaa ja varjossa on yli 30 astetta lamminta. Treeneistakaan ei ole kauheasti joululomaa, hyva niin.
Meilla on ollut nyt useamman paivan ajan erittain kovat treenit menossa. Mitaan muuta ei ole oikein jaksanut tehdakaan kuin treenata. Valilla olemme pelanneet pingista, biljardia ja lentopalloa, mutta suurin osa ajasta on mennyt nukkumiseen, syomiseen ja treenaamiseen.
Tanaan on kuitenkin kokonaan vapaapaiva ja olemme valmistautuneet saaren etelakarkeen menemiseen. Kata Beach pitaisi olla Phuketin paras surffipaikka ja olemme tilanneet kyydin sinne. Peukut pystyyn uudelle aallonmetsastykselle!
Meilla on jouluaaton aamuna ja joulupaivan illalla treenit, mutta siina valissa tama koulu menee kiinni. Meidat viedaan siksi aikaa ilmaiseksi Phuketin laheiselle Paratiisisaarelle vuorokaudeksi. Luvassa on kuulemma valkoista hiekkaa ja snorklausta. Kuulostaa hyvalta!
Iloista joulunodotusta!
Uula

2009-12-18T22:14:00.001-08:00

Eilen oli shoppailupaiva.
Vedimme aamulla kovat treenit ja illalla pitemmat kelaukset.
Valissa kavimme laheisessa outletissa ostamassa aitoa, mutta suhteellisen halpaa tavaraa. Itse loysin muutamat kivat vaatteen kappaleet... farkut, t-paidan ja neuleen. Turhauttavaa on kuitenkin, etta loydan todella hienoja ja halpoja kenkia, mutta mikaan niista ei sovi minulle. Edes katukauppojen feikkikengat eivat sovi. Suomessa kokoni on noin 45, mutta taalla ne eivat sovi. Katukaupan 49 kengat eivat myoskaan sopineet. Miksi aasialaisilla on niin pienet jalat?!

2009-12-17T05:04:00.001-08:00

Oh, aivan loistava paiva!
Aamulla ahmaisin kiireella muroja mahaan ja ehdin juuri sopivasti kyytiin patonkipiitsille. Siella soimme vahan jaateloa ja shoppailimme hetken. Ostin Pafun kanssa urheilukaupasta hienot Speedon uikkarit ja sen jalkeen jatkoimme isommalla porukalla syomaan. Hajaannuimme hieman, kun osa porukasta ei halunnut syoda missaan katuruokapaikassa vaan halusi hienompaan ravintolaan.
Soimme hyvin ja halvalla. Itse soin nuudeli kanakeittoa ja join mangodrinkin. Ruuan jalkeen suuntasimme biitsille. Vietimme rentouttavat muutamat tunnit rannalla makoillen ja iloiten lammosta ja auringosta.
Muutaman tunnnin jalkeen suuntasimme nokkamme kohti hierontapaikkoja. Sain elamani parhaan urheiluhieronnan. Naksahdin noin 1,500 kertaa, nainen kaveli ja pomppi tasajalkaa paallani ja vaikka mita ihmeellista. Se oli ehdottomasti kahdeksan euron arvoinen reissu.
Majoitukselle palattuamme kavin nopeasti suihkussa ja syomassa. Tuli raukea ja mukava olo.

2009-12-16T06:24:00.000-08:00

Tanaan vasytti aamulla eniten koko leirin aikana. Aamu-unisuus tuli taas kuvaan ja salikin oli tehnyt tehtavasna. Paikat olivat erittain kipeat, tein kuolemaa. Vedimme kovaa, enka jaksanut ihan eiliseen malliin. Vedin kuitenkin treenit kunnialla lapi.
Paivalla kavin Lauran ja Sofian kanssa vahan shoppailemassa ruokaa ilmastoidusta ostoskeskuksesta ja lepailimme. Odottelimme tanaan punan muuttuvan rusketukseksi emmeka siksi uinnin lisaksi ottaneet aurinkoa.
Illalla vedimme mukavan kelauksen (hieman yli 6km), josta olin ihan kiitollinen. Lihakset eivat olisi pystyneetkaan mihinkaan kovaan polskimiseen.
Tassa illalla pelasimme viela paljon pingista. Pelasin noin 5-6 matsia haviten vain yhden. Senkin pelasin Leenaa vastaan kun olin sita ennen voittanut kahdesti.
Huomenna on vapaapaiva! Tarkoituksena on viettaa paiva Patong beach:lla uiden, shoppaillen ja rentoutuen hierojilla. Stoked about sleeping in and having a fun day!

2009-12-15T05:23:00.000-08:00

Tanaan vedimme kakkostreenin kuudelta aamulla. Vaikka aikaiset aamut eivat ole koskaan olleet oikein mun juttu ja vaikka aamupala valilla vahan potki vastaan, oli todella hyvat treenit! Jaksoin yllattavan hyvin ja vedin kovaa. Tuli hyva olo ja olin todella vasynyt jalkeen pain. Soimme toisen aamiaisen ja huristelimme 20 minuutin paahan Patonki piitsille.

Patong beach:lla kavimme loistavassa thai hieronnassa (oljylla), jonka jalkeen otimme aurinkoa, uimme ja paloimme parisen tuntia rannalla.

Takaisin tultuamme soimme taas ja lepailimme. Leirille saapui lisaa Lahden Uimaseuralaisia ja kolme meidan seuralaista.

Kavimme neljan aikaan iltapaivalla salilla. Vedimme kovan maksimisalin mukavalla ilmastoidulla, joskin melko vaatimattomalla, salilla. Nostin oman etukyykyn painon viidella kilolla. Sen jalkeen vedimme kovan vesivoimatreenin.

Illallisen jalkeen pelasin Tuffista vastaan muutaman pingispelin. Voitin kaksi kolmesta pelista. Nyt dataan viela hetken ja menen sitten nukkumaan.

2009-12-14T05:27:00.000-08:00

Treenaaminen alkoi sina iltapaivana omalla verryttelylla. Muutama kilsa verryttelya hoystettyna pompuilla ponnahduslaudalta tuntuivat erittain mukavalta. Ilta huipentui jonkinsorttiseen juhla-ateriaan thai tyyliin.
Seuraavana aamuna aamutreenit olivat kuudelta aamulla. Heraaminen sujui yllattavan helposti ja treenaaminenkin maistui. Vedimme oikein leppoisaa kelausta nain aamutuimaan.
Paivalla kavimme patonkipiitsilla uimassa ja ottamassa aurinkoa. Sain kauniin pinkin "rusketuksen" ja sitten kavimme ulkona syomassa. Loysimme harvinaisen huonon ja kalliin ruokapaikan ja soimme siella. Mita opimme: ala mene hyvan nakoisiin ruokapaikkoihin. Huomenna ajattelin syoda taas halvalla huonon nakoisessa paikassa. Ehka silloin saisi taas parempaa ruokaakin.
Illalla vedimme nopeutta treeneissa, soimme iltapalaa ja pelasimme peleja. Havisin kerran Tuffikselle (valmentaja) biljardissa, voitin kerran sita ennen ja voitin kerran pingiksessa. Hyva paiva pulkassa, nyt toiselle illalliselle, suihkuun ja nukkumaan.
Uula kuittaa.

2009-12-13T18:51:00.000-08:00

Tervetuliaismaljan nautittuamme majoituimme British International School:iin. Paikka on erittain siisti ja aktiviteetteja on paljon. Oleskelutilassa on TV ja ruokaa (muroja, hedelmia, leipaa, juomia) ja biljardipoyta. Lisaksi sen viereisessa huoneessa on pingispoyta ja paljon koneita. Ulkona saa pelata sulkapalloa, jalkapalloa, tennista ja uida. Kerran paivassa on tarjolla ryhmalle ilmainen kuljetus kaupunkiin tai rannalle ja takaisin ilmaiseksi. Tama paikka vaikuttaa aivan taydelliselta! Sain viela kaiken lisaksi oman private huoneen. Luulen tosin, etta tarjoan Pafulle paikkaa huoneestani.

2009-12-13T18:39:00.000-08:00

Eilen illalla kaivn viela kerran kaupungissa vain huomatakseni, etta mita myohaisemmaksi ilta menee, sita tungetteleviksi hierojat kayvat. Katselin hieman kenkia, enka osannut paattaa ostaako asicsin kengat 20eurolla vai ei.... en sitten ostanut.
Aamulla soin hyvan aamupalan, pakkasin kamat ja kavin viela kerran rannalla. Kirjauduin ulos hotellista ja aloin tinkimaan taksista.
Kerroin aluksi " to British International School" ja mies naytti ymmartavan. Tingin hinnan 250bgatiin (alkuhinta 400). En halunnut kuitenkaan lahtea viela, joten lahdin rannalle. Kun tulin takaisin niin mies kysyi tarkkaa osoitetta. Kavin hakemassa sen netista ja mies sanoi paikan olevan paljon kauempana kuin ensin paikaksi ymmarsi, eika vie ketaan sinne alle 500. Itse huomautin miehen luvanneen 250. Juttelimme jonkin aikaa ja paasimme ymmarrykseen 300bhatista. Kuski ajoi minut paikkaan. Ajoitus oli taydellinen! Kun paasimme paikan paalle nain ryhmani kiipeavan ulos autoista. Kuski kertoi viela paikallisten nauraneen hinnalle, jolla paasin koululle.

2009-12-12T20:46:00.000-08:00

Jep, jep... viimeinen paiva yksin lahenee loppuaan. Kavin juuri vahan viela shoppailemassa ja hommasin itselleni taksin British International School:iin. Tajusin juuri tosin, etta maksoin kolmesta parista kalsareita ja puolen tunnin taksimatkasta saman verran. En tieda kumman hinta kusee, mutta jokin ei nyt tasmaa. Ehka silla ei kannata enaa niin kauheasti vaivata paataan.
Nyt kirjaudun hotellista ulos, kayn nopeasti piitsilla viela ja sitten korottelen pohjoiseen pain.

2009-12-11T23:12:00.000-08:00

Jep, jep... aaltoja ei ole eika tule. Taa on toinen merkitys sanalle "kuollut meri". Kun mikaan ei liiku niin sen on pakko olla kuollut. Tai no olihan yhdessa paikassa sellasia 0,3 aaltosia, mutta eihan niista mihinkaan ole. Toinen ongelmahan olisi laudan vuokraaminen off-seasonin aikana. Ei varmaan ihan helpolla onnistuisi. Kysyin sita paikallisilta rannalla ja nyt on kuulemma "veto kausi" eli vesihiihtoa, vesiskoottereita ja sen sellaista. Yksin ei sellaiset huvita, mutta harkitsen sita kylla sitten myohemmin kavereiden kanssa. Toivottavasti noista hinnoista saa tinkia, silla 10minuuttia vesihiihtoa maksaa taalla hinnaston mukaan 1000batia eli 20euroa! Muistan kuitenkin itse kuluttaneeni kyseiseen harrastukseen tunteja... ei siis mikaan halpa harrastus naemma.
Aamupala sen sijaan oli erittain onnistunut. Kaikenlaisia takalaisia ja eurooppalaisia herkkuja riitti ja soinkin oikein innolla "Some people eat to live, I live to eat". Ainoa ongelma on se, etten tieda takalaisesta tippaamisesta mitaan. Kuuluuko tyontekijoille antaa vahan rahaa vai onko se loukaavaa?! Teki mieli antaa jotain pienta sille tyypille, joka kanniskeli mun lautasia keittioon, mutta en tieda kaytantoja niin en sit antanut. Onneksi ei ollut tosin rahaa mukanakaan siina kohtaa.
Kavelin surffauksen sijaan noin 10 kilometria rannalla ja katselin vahan minkalaista meno olisi tiedossa. Pyyhetta ei tullut mukaan ja tuolistahan mina en maksa, joten paatin menna ottamaan torkut. Nyt kahden tunnin paivaunten jalkeen lahden taas kopottelemaan kaupunkiin. Toivotaan etten pala.

Thaimaa

2009-12-11T05:57:00.000-08:00

Sain taydellisen alun matkalle. Kentalla kaikki meni hyvin. Sain makuupaikan (penkkirivin) paikasta, jossa oli longaton internet ja nain ollen odotteluun menevat 2 tuntia menivat oikein leppoisasti dataillessa.

Kone lahti oikein sujuvasti liitamaan, eika aikaakaan kun paasimme pilvikerrosten ylapuolelle. Kasvoilleni levisi naurettava virnistys, kuin tikkarin saaneelle lapselle, kun paasin auringon paisteeseen. Olo oli erittain hyva siita tietoisena, etta auringosta paasisi nauttimaan seuraavina viikkoina enemmankin.

Pariisia lahestyessamme rupesi mielessani pyorimaan kysymys: oliko matkani sittenkin suunniteltu Pohjanmaan kautta? Ei tarvitse enaa ihmetella, miksi Pariisissa syodaan patonkia: paikkahan on saarrettu pelloilla!

Pariisin kentalla oli pisin odotusaika: yli 5 tuntia tekematonta istumista. Avasinhan mina vahan matikan kirjaa ja tulihan siella vahan kaveltya ympariinsa, mutta erittain turhauttavaa se oli! Vihdoin paasimme kuitenkin koneeseen, jossa siellakin oli alussa vahan ongelmia, silla kaikki naytot eivat toimineet. Ehdin jo turhautua Ranskalaisiin: lennot myohassa, tylsa kentta, kasittamaton englanti ja tupakoivia vessoissa. Onneksi lopulta kaikki saatiin pelaamaan. Katsoin koneessa puolet Public Enemies elokuvasta, Harry Potter 6, G.I. Joe ja Funny People. Oli ihan kiva matka.

Kyseinen lento oli kuitenkin myohassa eika aikaa jaanytkaan tuhlailtavaksi Bankokissa. Alle tunnissa lahti kone toiselta puolelta kenttaa ja siina piti viela hoitaa viisumia ja lippuja ja vaikka mita. Onneksi Thaimaassa on keksitty liukuvat lattiat, joiden avulla kiisin kentalla paikasta toiseen.

Phukettiin tulimme ison joulukoristeen nakoisella koneella. Lasku oli vahan pomppuinen, mutta muuten joulukoristeetkin nayttaisivat ajavan asian. Kolmella eurolla (150batia) huristelin sitten kimppakyydilla Patong Piitsille hotellilleni. Kavin suihkussa ja lahdin metsastamaan ruokaa.

Ensin en meinannut uskaltaa menna mihinkaan, kun teki mieli jotain ihan normaalia ja kaikkialla vilisti raaka kala ja erilaiset ihmeelliset paistetut otukset. Lopulta ostin eurolla (50batia) perus kanaa ja nuudelia ja totesin sen olevan todella hyvaa! Itse tehdyt nuudelit on ihan omassa kategoriassaan. Taidan menna samaan paikkaan huomenna ja tilata jotain kalaisaa.

Seka yksi hauskimmista etta arsyttavimmista asioista on jatkuva asiakkaiden naaraaminen ja ohikulkijoille huutelu. Vahan vasyneena en osannut viela paattaa ilostuako vai tylsistyako jatkuviin: Alllloooo Massaaageee! huutoihin kahminnalla varustettuna. Vaatteista paatellen tytoilla ei siis kuitenkaan taitanut olla ihan perus urheiluhieronta mielessa. Thaihieronta on taalla kuitenkin ilmeisesti suuressa suosiossa, kun sellaisia paikkoja kerran on noin 5 per kortteli.

Ehdin vahan shoppaillakin tanaan. Lettujen lisaksi kavin ostamassa itselleni Dieselin treenilaukun. Aitoutta ja laatua piisaa, eika hintakaan hirvittanyt. Hintaa laukulle tuli huikeat 8 euro. Vahan harmittaa kun tuli maksettua liikaa.

Nyt nukkumaan ja huomenna aamulla aallon metsastykseen. Toivottakaa onnea

2009-07-03T12:37:00.001-07:00

Eraana yona herasin ajatellen: "Patrick! Sammuta auto!". Herasin ajatukseen, etta Patrickin auto olisi ollut huoneessani. Ihan hyvasta syysta: kaikki tarisi ja piti outoa mekkalaa. Ikkunatkin helisivat. Noin minuutin tarisemisen loputtua nukahdin uudelleen. Aamulla en olisi enaa muistanut mitaan ja kuvitellut sen uneksi, jos Bill ei olisi kysynyt: "Tunsitko sen tarinan viime yona? Oli 4.4 Richteria, jaristyksen keskus naapurikaupungissa!".

2009-06-29T15:29:00.000-07:00

Saimme kaavun ja latsan valmistumista varten pari kuukautta etuajassa. Olin innoissani, kun sain pistaa paahan sellaisen legendaarisen nelion muotoisen hatun. Kotona laitoin hatun paahani, katsoin peiliin ja totesin "Gosh, I look retarded!" (In a bad way...)
Hattu ja kaapu eivat siis olleet kauneimmat mahdollismmat paalle pantavat, mutta kun kaikilla oli samat asusteet paalla eivat kyseiset vaatteet olleet niin taydellisen poljat.
Kokoonnuimme koulun salissa jonoihin, josta marssimme jalkapallokentalle. Salissa totesin, etta nuo kaavut ja latsat paallamme ja salissa seisten naytimme ihan mielisairaalan asukeilta.
Kentalla isuimme tuulessa ja odotimme kunnes nimemme huudettiin ja saimme diplomimme rehtorilta. Senior pilana jokainen antoi rehtorille jotain kadessaan katellessamme. Itse annoin kayntikorttini muumipinssin kera. Katellessa meista otettiin kuva. Hatussa on sellainen viuhka-juttu joka tuulessa huiskahti suuhuni. Koita siina sitten hymyilla huiska suussa...
Muodollisuuksien jalkeen ryntailimme ympari kenttaa halaten, onnitellen ja juhlien, seka luvaten etta hengaillaan paljon kesalla.
Kaiken tuon hauskan jalkeen menimme laheiseen puistoon, jossa muutaman kaverini perheet olivat vamistaneen grillaus-juhlat parin kaverilleni, minulle ja meidan perheillemme.
Sain host perheiltani kristallimaapallon, jonka jalustassa lukee: "Uula Matti Auren/ Favorite Finnish Son/ We'll love you always"
Juhlistuksien jalkeen oli edessa "Grad Nite", joka oli serioreille tarkoitettu yo. Matkalla menimme busseilla muutaman tunnin paassa olevaan paikkaan, jossa oli mikroautoja, baseball lyomis koneita (baseball batting cages), minigolfia ja muuta hauskaa. Ilmeisesti tarkoituksena oli antaa valmistuneille hauskaa tekemista ja pitaa nuoriso selvana. Mission accomplished.

2009-06-27T23:42:00.000-07:00

Viime kuukausi on ollut vuoden tahan asti kiireisin!

Paljon on tapahtunut ihmeellisia ihmeita: olen valmistunut jenkkien lukiosta, kaynyt San Franciscossa, hengaillut kavereiden altailla, surffaillut meressa, vesihiihtanyt -ja lautaillut jarvella ja nahnyt Grand Canyonin ja Rainbow Birdgen, kaksi seitsemasta maailman ihmeesta. Talla viikolla minulla on synttarit ja aiti ja isa tulevat viikoksi kaymaan!

2009-06-01T19:29:00.000-07:00

Tanaan tajusin kuinka pian olen taas Suomessa!
Pari kuukautta jaljella paluuseen.
Aikani koitan viettaa niin tehokkaasti kuin mahdollista ollen ystavien ja perheen kanssa mahdollisimman paljon, tehden kaikenlaisia hienoja asioita.

Olin pari paivaa sitten kahden valmentajani haissa. Koulun uintivalmentaja ja vesipallovalmentajani menivat naimisiin! Haat olivat todella rennot, ja mukavat pippalot, kakku oli hyvaa ja vesipallokavereideni kanssa vedimme tanssin (sulhasen pyynnosta) tiukat valkoiset hihattomat paalla. Koko homma oli aivan mahtava!

Eilen oli vuorossa seurakunnan talent show, jossa mina ja bill vedimme pienen naytelman. Meidat palkittiin parhaana ohjelmanumerona.

2009-05-12T22:39:00.001-07:00

Kesa! Viime viikonloppuna tuli maisteltua vahan kesan makua.

Lauantaina olimme ensin surffaamassa naapurikaupungissa, jonka jalkeen menimme ravintolaan syomaan kavereiden kanssa.

Illalla menimme kaverini tyttoystavan luokse. He omistavat elaintarhan (Zoo to You). Paasin rapsuttamaan tiikereita (olivat kuin kissanpentuja, kehrasivat kovasti), karhuja (yksi melkein puraisi sormeni irti), apinoita ja puumia. Illan kohokohtana Sammi paasti minut ilveksen hakkiin. Kun paasin sisaan ja istuin alas, ilves hyppasi olkapailleni ja alkoi puskea paataan minun paatani vasten. Olisin voinut istuskella siina pienen ikuisuuden, mutta meidan piti menna katsomaan ilotulitusta, jonka Sammin isa oli jarjestanyt.

Seuraavan paivan vietimme perheeni ja ystavieni kanssa jarvella.

Ensimmaista kertaa elamassani paasin kokeilemaan vesiskoottereilla paristelya (noin 80 km/h) ja vesihiihtoa (vajaa 60 km/h). Vesiskootteria en onnistunut kaatamaan, mutta vesisuksilla lensin pari kertaa aikas komeasti. Vesihiihto oli, toisin kuin odotin, todella helppoa, mutta suhteellisen rankkaa puuhaa.

Viikonloppu oli aivan mahtava! Toivottavasti koko kesa tulee olemaan vastaava.

2009-04-30T18:55:00.001-07:00

Vaihto uuteen peheeseen oli taas kerran erittain helppo.

Vietin vain kaksi kokonaista paivaa uuden perheeni luona, jonka jalkeen menimme paivaksi tekemaan viinia Edin (ex host-isa) kanssa.

Sita seuraavana paivana lahdimme Edin kanssa laskettelemaan Mammoth vuorelle.

Matka kesti nelja paivaa. Kaksi paivaa varasimme ajamiseen (Mammoth on 7 tunnin paassa) ja kaksi paivaa hiihtamiseen. Yllatyksena sain myos tietaa, etta kaksi kaveriani oli menossa paasiaslomakseen hiihtamaan kyseiseen paikkaan.

Matka Mammoth vuorelle oli todella hieno! Matkalla todellakin naki kuinka Kaliforniassa on aivan kaikkea. Menimme lapi valtavien peltojen, niitakin isompien aavikoiden ja lumihuippuisten vuorien. Hienointa omasta mielestani oli, kun ajoimme kuivuneen (vain suolaa ja vahan vetta oli jaljella) jarven vieresta ja aivan vieressa oli USA:n korkein vuori. Kaliforniassa voit seista maan matalimmassa paikassa ja nahda kyseisesta paikasta maan korkeimman vuoren.

Yovyimme Edin ystavan mokissa.

Ensimmainen paiva hiihtamassa oli upea, vaikka paiva olikin tuulinen ja yksi kauden kylmimmista. Mammoth on valtava! Jos muistan oikein, rinteissa on muun muassa 28 hiihtohissia! Vuorella oli valtavasti vakea, mutta silti missaan ei ollut ruuhkaa. Hisseihin ei tarvinnut jonottaa kertaakaan.

Toinen paiva oli, jos vain mahdollista, edellistaan parempi! Aurinko paistoi koko paivan ja oli mukavan lammin. Koko paivan hiihdimme, metsissa, tupla mustilla reinteilla ja nopeissa maissa. Edellisen paivan pilvisyydesta johtuen en oikein osannut varautua kovin aurinkoiseen paivaan, joten paloin melko pahasti. Naytin Petteri Punakuonolta punaisen nenani kanssa ja parin paivan kuluttua ihoni alkoi kuoriutua (erittain kuvottava naky), eika asiaa auttanut, etta Atascaderossakin on alkanut olla taas aurinkoista ja noin 30 astetta lamminta.

Seuraavana paivana ajoimme takaisin ja talla kertaa onnistuin pysymaan kereilla yli puolet matkasta. Edkin oli hieman palanut, mutta olimme asiasta taysin samaa mielta: oli hieno reissu!

--->Lisaa kuvia Mammoth matkalta<---

2009-04-30T18:48:00.000-07:00

Pari viikkoa sitten vaihdoin kolmanteen host-perheeseeni. Vaihdoin todella hyvasta perheesta aivan vastaavaan!
Isanani on nyt Bill. Bill on tyoskennellyt monissa ammateissa sisaltaen rakennusalan ja vankilassakin han on tyoskennellyt. Billin kanssa katsomme paljon latkaa ja olemme kerran kayneet katulatkaa pelaamassa ihan oikeassa elamassakin. Huomasin, etta minulla on paljon opittavaa mita tulee rullaluistimet jalassa latkan (voiko tohon nyt sanoa "jaakiekon?!) pelaamiseen. Asun nyt hieman kauempana koulusta. Bill ajaa minut yleensa kouluun ja menee koululta suoraan spinnikiin (kuntopyorailya).
Alice oli jonkinlainen laakari tai muu vastaava. Alice on todella mukava ja osaa sanoa ja leipoa "nisua". Alice on suomalaista sukujuurta.
Pelaamme paljon korttia iltaisin ja... suunnitelmissa on vesihiihtoa ja kaikenlaista muuta hauskaa!

2009-04-13T15:44:00.000-07:00

Tanaan olimme Edin ja Edin ystavien kanssa pullottamassa/tekemassa viinia!

Aivan uusi kokemus tosiaan... jokin verran kemiaahan siihen kuului, mutta homma oli loppujen lopuksi yllattavan helppoa.

Pullotimme viinia noin kuusi tuntia ja saimme aikaiseksi noin kuusi sataa pullollista.

Yllattavin asia oli, kuinka paljon tynnyri oikeasti vaikuttaa siihen minkalainen viinin maku oikein on! Erilainen tynnyri voi muuttaa samat ainekset maistumaan taysin erilaiselta. (Aikaisemmin luulin niiden tynnyrien materiaalien ja vastaavien (minulle) yksityiskohtien olevan vain snobien hienostelua...)

Unohdin ottaa oman kamerani mukaan, mutta laitan kuvia nettiin heti, kun saan Edin kuvat kasiini.

2009-04-08T20:41:00.000-07:00

Eilen oli paras syomispaiva ikina!
Aamulla soin aamiaisen ennen treeneja kello 5.30.
Toisen aamiaisen treenien jalkeen 7.30
Pitsaa... seisova poyta kello 11.30
Kiinalaisessa pikaruokalassa 5.00
Ja viimeinen ateria oli Edin (host isa) kavereiden kanssa ravintolassa: puolen kilon pihvi hampurilaisen sisalla. Ja tama oli kello kahdeksalta.

2009-04-07T12:14:00.000-07:00

Normi paiva... Aamulla menin 5.30 aamutreeneihin, sitten pummasin kyydin kouluun, ruokatunnilla ajoimme kavereiden kanssa pitsalle ja nyt (12.00) tulin kotiin.
Olen viela vahan vasynyt viikonlopun reissusta...

Edin kanssa ajoimme lauantaina Santa Barbaraan rotarien kokoukseen.
Itse en siella paljoa puhunut muiden edessa, lahinna vain soin.
Vietimme loput paivasta ihan vain hengaillen. Santa Barbara on upea kaupunki hienoine rantoineen ja julkkiksineen (ainakin Oprah omistaa jonkun talon siella.)
Yovyimme Edin upporikkaan kalyn? luona.
Seuraavana paivana ulkona syodyn aamiaisen jalkeen otimme kaverini Mattin kyytiin ja ajoimme Anaheimiin katsomaan Anaheim Ducks:ien pelia.
Peli oli aivan mahtava! Jannittava, mielenkiintoinen, hauska... laitoin pari kuvaa selityksineen picasaan: Kuvat pelista
Ajoimme pelin jalkeen takaisin Atascaderoon ja neljan tunnin ajon jalkeen olimme takaisin. Kello oli 12 yolla.

2009-03-18T19:33:00.000-07:00

Tapasin pari viikkoa sitten yhden kilteimmista, mukavimmista, reiluista ja hauskoimmista ihmisista. Viimeisen parin viikon aikana tapasimme useampaankin otteeseen Clayton McDonaldin kanssa. Kavin hanen kotonaan pariin kertaan ja pelasimme yhdessa "assassin" pelia.
Viime maanantai aamuna Clayton kuoli leukemiaan.
http://www.abcchurch.org/clayton/

2009-03-10T19:26:00.000-07:00

Assassin... kohta se taas alkaa.
Peli joka punnitsee kaveruuden, ja joka tekee joistain vainoharhaisia.

Atascaderossa ei ole elokuvateatteria, keilailuhallia eika merellekaan paase alle 20 minuutin. Siksi nuorten pitaa kehitella jotain muuta ajanvietetta, jos bilettaminen ei kiinnosta.Assassin pelia pelataan "nerf gun" aseilla.
Kaikki osallistujat panevat pottiin 2 dollaria, joka kasvattaa voittopotin noin 40 dollariin. Voittaja saa suurimman osan ja muutama viimeisista eloonjaaneista saa rippeita potista.
Yksi luoti paahan tai kaksi muuhun vartaloon, pehmeilla "nuolilla", tappaa.
Koulu ja koulun aktiviteetit ovat ainoita suojattuja paikkoja, kodit eivat (painvastoin).
Kavereiden kesken tehdaan liittoutumia, mutta kehenkaan ei voi luottaa, silla selkaan puukottaminen on yleista.
Ampua saa koulun ulkopuolella mihin aikaan ja missa vain.

Viime viikolla seitseman kaverini kanssa yllatimme yhden pelaajan rynnimalla takaovesta, ampuen.
Itse jain edellisella kierroksella kuudenneksi, kun elokuviin ei saanut asetta ottaa sisaan ja kaverit yllattivat minut ja Patrickin astuessamme ulos katsomasta Watchmen:ia.

Nyt ostin isomman pyssyn ja talla viikolla uudestaan alkavaan peliin lahden kovin odotuksin.

2009-03-04T20:55:00.000-08:00

--->Kuvia<---

Viime viikonloppuna tuli kaytya Las Vegasissa uimassa.
Sectionals oli isomman puoleinen tapahtuma, johon osallistui kaikki parhaat amerikan lapsoset.
Itse olen Jenkkilistoilla 100 rintauinnissa 22. ikaisissani talla hetkella. Sijoituksenikin oli jotain sita luokkaa.

Talla kertaa ulkona hengailemiseen ei jaanyt paljoa aikaa eli paapaino oli uimisessa.
Ehdimme kuitenkin kayda New York New York vuoristoradalla ja vahan pelailemassa kaikenlaisia peleja. Oli siis hauskaa!
Itsehan en uhkapeleja juurikaan pelaa, varsinkaan kun taalla ikaraja on 21v. Mutta Vegasiin kun kerran paasee, pakkohan sita on muutamaa konetta kokeilla (poytiin on turha haaveillakaan)! Saldona peleista oli +20$.

Uinti itsessaan meni erittain vaihtelevin tuloksin. Rintauinnin aikoja en oikein kehtaa tanne laittaakkaan, vaikka kyseisilla ajoilla nyt finaaleihin sattui paasemaankin (24 parhaan joukkoon).
Vapaauinnit sen sijaan kulkivat viesteissa vallan mainiosti! Aikani olivat jaadreilla 47,9 satasella (53) ja 1.45,2 kahdella sadalla (1.56)
Myos perhonen oli oikein siedettava rennolla polskinnalla 53.9 (59).

Matkalla ostin myos pelivalineen "nerf gun" uuteen peliin, joka on alkanut Atascaderossa.
(Enemman seuraavassa tekstissa)

Takaisintulomatka oli varsinainen seikkailu. Matkalla autostamme puhkesi rengas ja vararenkaaksi oli laitettu jonkinlainen pyoraan tarkoitetun renkaan tapainen jutskeli.
Renkaan vaihtamisen, uuden renkaan huonouden ja neljan tunnin nokosten takia matka kesti kuuden tunnin siasta 14 tuntia. Lahdimme kahdeksalta illalla, kymmenen aikaan puhkesi rengas, kahdelta paatimme ottaa nokoset hotellissa ja viimein kymmenelta aamulla saavuimme Atascaderoon. Menin kouluun yhdeksitoista.

Kuvia laytyy urheiluosiosta oikeassa laidassa tai klikkaamalla TATA
Las Vegasin tuloket loytyvat TAALTA
Edellisen Long Beach:in tulokset loytyvat TAALTA

2009-02-23T13:20:00.000-08:00

Olin viime viikonlopun Big Bearilla Rotarien jarjestamalla matkalla.
Matka kesti 7 tuntia, joten lahdimme kesken koulupaivan huristelemaan etelaan. Matkahan olisi muuten ollut vahemman, mutta matami ei ollut kovin varma kapeilla vuoristoteilla (ei poikennut toiselle kaistalle edes tiukimmissa kaannoksissa).

Seuraava paiva kului rupetellessa sikalaisten lukiolaisten kanssa vaihtarit kertoen kotimaastaan, koululaisten kysyessa outoja kysymyksia. Huomasin ettei kysymyksiin vastailu olekaan kovin vaikeaa ja kyseinen paiva kului oikein leppoisasti.
Big Bearin koulussa myos todellakin naki miten suosittuja vaihtarit ovat. Joka ikisen vaihtaripojan ymparilla oli vahintaan muutama freshman (ne nuorimmat) tytto. Niista oli tosin hyotyakin, koulun ollessa varsinainen labyrintti. Oli oikein mukava saada muutama opas opastamaan luokasta toiseen.

Kolmantena paivana paasimme viimein rinteeseen! Talla kertaa en yrittanyt lautailua, vaan pysyin ihan perus suksimis linjalla. Rinteet olivat upeassa kunnossa, aurinko paistoi ja oli lamminta. Kaikki oli oikeastaan taydellista.
En kaatunutkaan kuin kerran. Yrittaessani tehda jonkinlaista temppua pienesta hyppyrista, laskeuduin katastrofaalisesti ja laskin seuraavat 15-20 metria pyllymakea. Sekin oli tosin todella hauskaa.

Asuminen oli jarjestetty niin, etta kukin asui sikalaisen perheen luona kyseisen viikonlopun. Itselleni sattui erittain mukava perhe. Perheen luona paasin ensimmaista kertaa elamassani leikkimaan linnun kanssa. Sain sen jopa kadelleni (ei edes purrut kovaa).

Paluumarkalla soin lounaaksi litran jaateloa. Matka oli kaikenkaikkiaan oikein leppoisa.
En oikein jaksa odottaa ensi viikonlopun matkaa (viikonlopun...? lahdemme kesken viikon = ei koulua. Voi harmi!).

2009-02-23T12:59:00.000-08:00

Tosiaan... Olin viikko sitten lautailemassa ensimmaista kertaa elamassani.
Muille ensikertalaisille voin antaa vinkin: pyytakaa mukaan joku, joka voi opettaa jonkin verran tai vaihtoehtoisesti ota jonkinlainen pikakurssi. Nain saatat valttya monen tunnin kaadu-nouse-yrita uudestaan sarjalta.
Vaikka paikat kramppasivatkin noin viikon, yrittaminen on silti kannattavaa. Itsehan matelin ihan sujuvasti makea alas paivan lopulla.

2009-02-15T12:04:00.000-08:00

Lahdemme tunnin paasta Sierra Summitille. Tanaan vain hengailemme siella ja huomenna laskettelemma koko paivan. Tama on Kirkon Nuorisotiimin retki... Odotettavissa on paljon hauskaa!

2009-02-09T21:15:00.001-08:00

Se siita kesasta sitten.
Koko viikoksi luvattu sadetta.
Noin 15 astetta.
Tanaan aamulla satoi lunta.
Parin viimepaivan aikana on satanut enemman kuin kuluneen vuoden aikana.
Los Angelesissa tulvii, taalle ei viela sentaan.

2009-02-08T21:19:00.000-08:00

Luulin suomalaisten tyolaisten olevan ihan hyvia luiskentelemaan toista erilaisten vapaiden varjolla. Onhan meilla kaikki vaput ja sen sellaiset.
Hapeakseni/ylpeydekseni voin kuitenkin myontaa Jenkkien olevan aivan eri luokkaa tassa asiassa verrattuna suomalaisiin.
Ironisinta on, etta amerikkalaiset hehkuttavat monissa puheissaan ja mainoksissaan olevansa koviten tyotatekeva kansa.
Amerikkalaiset lierot (hyvassa mielessa siis) kuitenkin ovat saaneet joka ikisen kissanristiaisen vapaapaivakseen. Tassakin kuussa meilla on koulussa kaksi kolmen paivan viikonloppua joidenkin presidenttien nimipaivien tai muiden vastaavien takia.

Tama kuukausi siis on oleva erityisen mukava. Ensin kaksi kolmen paivan viikonloppua joista jalkimmaisena lahden laskettelemaan kirkon kanssa. Kolmantena viikonloppuna lahden Rotarien kanssa laskettelemaan Big Bearille. Neljas viikonloppu tulee juhlittua (tarkemmin sanottuna uiden) Las Vegasissa.

2009-02-08T21:06:00.000-08:00

Tuli tuossa muutama viikko sitten kisailtua uudestaan Long Beachilla, jonkin verran Los Angelesista pohjoiseen. Kisat olivat talla kertaa vahan isommat ja mukana oli isojakin nimia kuten Matt Grevers (3x Olympiamitalisti), Ryan Lochte (moninkertainen Olympiavoittaja ja maailmanennatyksen haltija.) ja joitain aivan huippu naisiakin siella oli polskimassa.

Oli huikeaa nahda isoja nimia pulikoimassa samassa altaassa. Yksi Amerikan (=maailman) ennatyskin tuli todistettua.

Itseltakin kisat menivat oikein leppoisasti. 100 rintauinnissa tuli jopa uusi ennatys, 58,49. Internetissa converter sanoi sen olevan noin 1.04.90 lyhyen radan metreilla. Taallahan nimittain uiskennellaan jaardeilla.
Hieno asia kyseisissa kisoissa oli myos upea ranta aivan vieressa jolle paasi makoilemaan lajien valeilla.

Long Beach on hieno paikka kisailemiseen (Los Angelesin Opympialaisissa kaytossa ollut), mutta enemman kuitenkin odotan paasya kilpailemaan Las Vegasiin taman kuun lopulla!Mina ja Ryan Lochte

2009-02-07T21:29:00.000-08:00

--->Lisempaa kuvia<---
Amerikkalaisissa Lukioissa tanssiaiset ovat melko iso asia.
Mina ja Patrick menimme tansseihin isomman ryhman kanssa (me ja viisi tyttoa). Molemmilla meista tosin oli myos seuralainen.
Tanssit (Winter Formal) oli todella hauska kokemus!Ja kylla: pidensimme kravattiani kuvan ottamisen jalkeen.

2009-02-03T21:00:00.000-08:00

Aah! Kesa!
Atascaderossa alkaa olla taas kesa! Harvinaisen lammin talvi paasi iskemaan juuri talle vuodelle!
Takalaiset halajavat sadetta, koska tana talvena on satanut hiukan yli kaksi tuumaa (noin kuusi senttimetria)e ja tunnen itsni hyvin itsekkaaksi, kun en toivo sadetta.
Harvemmin tulee kotonaan Tammikuussa otettua aurinkoa. 20-25 astetta on oikein mukava lampotila talveksi.

2009-02-03T20:33:00.000-08:00

Yksi rotarivaihdon erilaisuuksista verrattuna muihin vuosivaihtoja jarjestaviin ryhmiin/yrityksiin/muihin jutskeleihin on perheiden vaihdot kesken vuotta.

Jotta tietyn maan perheista ei saisi yksipuolista kuvaa, jotta perheisiin ei kyllastyisi (kaikki varmaan tietavat, kuinka ihmisiin nyt vain sattuu kyllastymaan pidemman paalle...) ja jos jokin perhe on huono: on vaihto varmaa (sen vaihdon tosin saa silloin aikaisemminkin jos niin haluaa). Perheita vaihdetaan keskimaarin kaksi kertaa vuoden aikana (=3 perhetta). Itsellani ensimmainen vaihto oli edessa heti tammikuun alussa.

Toinen perheeni on leski, elakkeelle siirtynyt mies. Han tyoskenteli yliopistolla jonkinlaisena insinoorina. Hanen kanssaan olen viettanyt jo noin kuukauden (minne se katosi?!) ja hyvin on mennyt! Nyt saimme Wii:n ja voimme pelata sita kahdestaan. Ed on erittain suojeleva, ja todella mukava mies. Edilla on hieno, iso auto ja han kunnostaa kahta vanhaa ja hienoa autoa. Kaymme Edin kanssa usein ulkona syomassa. Ed on myos hyva pihvin paistamisessa!
Kuukauden ajan meilla asui myos Edin anoppi. 92-vuotias mummu oli hauskaa seuraa ja erittain hyva leipomaan. Me Edin kanssa emme juurikaan joutuneet pitamaan huolta hanesta, han piti huolta meista (muun muassa halusi aina pesta vaatteeni!). Nyt "mummu" kuitenkin lensi takaisin Michiganiin.

Vaihto sujui erittain joustavasti. Edellisena paivana mina, Carl (ex-host isa), Ed ja Nathan (host-veli) menimme laskettelemaan Sierra Summitille. Hauskan paivan paatteeksi nukuin viela yon Billingseilla (ex host-perheella) ja seuraavana paivana muutin Edille.
Entinen host-aiti sanoo joka kerta kun naemme, kuinka hanella on ikava ja kuinka nyt on hiljaista iltaisin. On sinansa haikeaa ja sinansa mukavaa kun kaivataan. Kuulostaa kamalalta, mutta tiedatte kai mita tarkoitan?

Vaihdon koin melko hyvaksi asiaksi. Uusi perheeni on niin radikaalisti erilainen kuin aikaisempi. Kuitenkin haikeahkon fiiliksen jattaa ison (kirjaimellisesti) miehen sanoma: "Before you came I taught that this is a great system! I can stand anybody for four months! Now I think that this system stinks. It was so great to have you.". Itsekin pidin paljon ensimmaisesta perheestani ja koin saavani perheesta ystavat loppuelamaksi.

2009-02-02T22:17:00.001-08:00

Lomasta iso osa sujahti pelaillessa Nathanin kanssa uutta joululahjaa: MarioCart:ia Wiilla. Mahtava ajopeli vei ison osan ajasta uinnin ja oleskelun rinnalla ja kuinka ollakkaan, uusivuosi olikin jo ovella.

Vietimme uudenvuoden illan ystavaperheen luona, lauloimme ennen keskiyota, soimme paljon, laskimme sekunnit keskiyohon ja kun uusivuosi kerrran tuli, pidettiin isoa mekkalaa ja ammuttiin raketteja (tarjolla oli tosin vain papatteja :D ). Teimme kaiken juuri niin kuin Amerikoissa pitaakin.

2009-01-31T14:41:00.000-08:00

Amerikkalainen joulu koostuu suuresti samoista aineksista kuin suomalainenkin (siis se OIKEA joulu, ei se kaupan kraasa...): Perhe, Ruoka, Lahjat, Yhdessaolo ja monille Jeesus ja Joulukirkk0. Lapsille Joulupukkikin on iso asia.

Olen saanut muutamia kysymysia: "Eikos amerikkalainen joulu ole aika kaupallinen?", ja onhan se! En kuitenkaan menisi takuuseen, etta se on yhtaan sen kaupallisempi kuin Suomessakaan. Tarkemmin kun ajattelee niin onhan Suomenkin joulu aivan liikaa koristeita, valoja ja lahjoja.
Ruokajuhlana joulu ei ole aivan yhta iso kuin Kiitospaiva (ks. kiitospaivan teksti), mutta silti hyva ruoka on iso asia.

Eroavaisuuksina voisin mainita lahjojen avaamisen ajankohdan (kaikki varmaankin tietavat). Joulupukki tulee kaymaan yon aikana ja aamulla lapset ryntaavat kiilto silmissa koristeilla paallystetyn kuusen alle lahjoja avaamaan. Osa lahjoista (suurimmaksi osaksi se syotava osa) on laitettu isoihin (ei jalkoihin laitettaviin) sukkiin takan reunalle.
Myoskaan valkoista joulua oli turha toivoa.
Koristeet eivat ole pienia ja kauniita, vaan suuria mohkaleita (maku tietenkin vaihtelee koristelioittain). Sama patee jouluvaloihin (ks. aikaisemmat kuvat)
Kaikkialle laitetaan jotain joulu-kraasaa. Tama tosin tapahtuu osittain Suomessakin. Koristeet vain sattuvat olemaan paljon isompia.

Host-perheellani oli myos omia perinteitaan joulusta joista muutaman voisin mainitakin:
Ensimmaisen lahjan saa avata se, joka loytaa taloon piilotetun Jeesus-lapsi nuken,
Se joka avaa ensimmaisen lahjan saa paattaa kuka avaa seuraavan lahjansa (ja minka niista), itseaan eika edellista saa valita,
Jotkut lahjat on piilotettu jonnekin taloon/pihaan ja lahjan loytaa seuraamalla kirjoitettuja vihjeita,
Lahjat pakataan niin, etta niiden sisaltoa on hankala arvata.

Amerikkalainen joulu oli upea kokemus ja voisin tulla viettamaan vastaavaa uudestaankin. Silti, voin kertoa, oli valilla hieman ikava Suomen joulua.
Oli kuitenkin hieno paasta osallistumaan oman (biologisen, alkuperaisen, sen oikean...) perheeni jouluun Skypen valityksella.

2009-01-31T14:33:00.000-08:00

Oletko koskaan tuntenut tunnetta, kuinka jokin asia jaa roikkumaan, sitten se paisuu suuremmaksi ja lopulta kyseinen asia on niin iso, etta siihen ei enaa tee mieli koskeakaan.
Nain kavi kirjoittamisilleni. En hetkeen kirjoittanut blogiini, joten hetken paasta oli niin paljon kirjoitettavaa, etta en oikein tiennyt mista aloittaa.
Nyt olen kuitenkin palannut... Freesimpana kuin aiemmin. Kirjoittelen nopeamapaan tahtiin... "I'll be back! (where I'm now living)"

Viimeisen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua paljon kaikenlaista.
Olemme viettaneet joulua, uutta-vuotta, kayneet kilpailemassa ja hiihtmassa. Host-perhettakin on tullut vaihdettua ensimmaista kertaa.
Myos aikasin Tammikuussa tajusin, etta puolisen vuotta on jo vierahtanyt! Vesa kysyi, etta missa viipyy puolivuotis raporttini. Mika puolivuotis? Itsehan olen taalla ollut vasta kuukauden, pari?!
Tunnen itseni vanhaksi papaksi sanoen: "Vastahan tanne lahdin, vastahan oli kesa!" ja voin kauhukseni lahes vakavasti sanoa kliseen: "Kylla se aika rientaa!"
Tajusin juuri myos, etta nyt pitaisi kiireesti alkaa varailemaan lentolippuja takaisin pohjoiseen.

2009-01-01T14:13:00.000-08:00

Viikonloppuna ennen joulua olimme uimakisoissa Long Beachilla, Los Angelesisssa.

Uimakunto alkaa hiljalleen loytya: 200 rintauinnin kelluin aikaan 2.10 (2.24) ja viestit olivat mukavia.

Kavimme kilpailujen jalkeen syomassa Downtown Disneylandissa, myohemmin menimme nukkumaan valmentajamme vanhemmille.

Karen sanoi aikaisemmin etta naapurustossa olisi hienot jouluvalot. Yhden aikaan valot olivat kuitenkin pois paalta. Olisin halunnut laittaa kuvia kyseisista (perinteisista amerikkalaisista) valoista, sen sijaan otin muutaman kuvan tasta laheisista taloista.

2008-12-24T09:57:00.000-08:00

Hyvaa joulua ja onnellista uutta vuotta!

2008-12-17T20:02:00.000-08:00

Little Drummer Boy

Autoin Kellonheiluttajia kirkolla paukuttelmalla rumpuja.

2008-12-16T14:55:00.000-08:00

Tanaan sain valmiiksi uusimman videon Podcastingissa. Laitan tahan linkin Youtubeen heti kun saan sen sinne ladattua.

Laitoin myos pari uutta kuvaan picasaan. Voit katsoa ne tasta: Atascadero kuvat

2008-12-16T14:45:00.000-08:00

Viimeviikonloppuna kavimme hakemassa kuusen kuusifarmilta.

Kuusi jonka valitsimme on totisesti muhkein puu, jonka olen koskaan nahnyt.

Ja myoskaan huhut amerikkalaisesta kovistelutyylista eivat valehtele. Kuusi todellakin on niin taysi kimaltelevia isoja kovisteita, etta neulaset ovat lahinna taytteena mukana.

Nyt kun saa on jo muutaman paivan ajan ollut sateinen ja lampotila alle 10, on ollut mukava lotkotella kuusen vieressa, takan edessa.

Kuvassa Pamela, Carl ja Fat Boy (kuusi) olohuoneessa.

2008-12-08T15:04:00.000-08:00

Amerikkahan on small-talkin luvattu maa, eiko?

Ei ehka ihan niinkaan, mutta turhaa puhetta esiintyy taalla ainakin enemman kuin Suomessa.

Itse en ole small-talkin suuri ystava, mutta neljan kuukauden taalla oleskelun jalkeen osaan ainakin puhua vahan enemman saasta kuin ennen.

Onko nyt syksy vai talvi?

Atascaderon saasta on minulle aika hankala sanoa talla hetkella, mika vuodenaika on menossa.

Saa on talla hetkella aurinkoinen ja viileahko, noin 17 astetta varjossa.

Aurinko ei lammita enaa konvinkaan teravasti ja aamut ovat erittain kylmia.

Minusta ero ei ole kovinkaan iso verrattuna siihen, mita se oli kun Carl (host-isa) sanoi etta syksy on saapunut.

Edelleen saa on viileahko ja noin joka toinen viikko sataa.

Erityisen hankalaksi vuodenajan tulkitsemisen tekee lampotilan vaihtelu. Ei ole kovinkaan erikoista, etta jonain paivina lampotila kipuaa 25 asteeseen. Ikava kylla... lampotila voi heilahtaa myos toiseen suuntaan: aina valilla paivalampotila on vain hieman yli kymmenen asteen.

Valkoinen joulu! Sita en luultavasti saa tana jouluna. Atascaderossa sataa lunta harvemmin kuin kerran kymmeneen vuoteen.

Onneksi valoa silti luulisi riittavan. Elokuvat eivat nimittain liioittele kovinkaan paljoa talojen jouluvaloja. Monet talot ovat kirjaimellisesti kaaritty jouluvaloihin.

2008-12-05T14:19:00.000-08:00

Nyt kun kerran suuri ruokajuhla on ohi, on aika puhua lisaa ruoasta!

Tassa on normaali kouluruokani sisaltaen:

Eli Suklaamaito, salaattia, kirsikkatomaatteja, rusina-pahkina-suklaahippusekoitus, pohjalla pala pepperonipitsaa ja pieni pussillinen paivittain vaihtuvaa herkkua (tuolla kertaa pahoja kekseja). Lisaksi valilla on tarjolla jotain erittain hyvaakin kuten tuolla purkkimandariinia ja tanaan oli purkkipaarynaa. Kyseiset herkut ovat kuitenkin tarjolla vain nopeimmille.

"Anna meille meidan jokapaivainen pepperonislaissimme."

2008-11-28T11:00:00.000-08:00

KIITOSPAIVA

Thanksgiving (kiitospaiva) on juhla, jota vietetaan Usa:ssa marraskuun neljantena torstaina.

Paiva on peraisin siita, kun rankasta talvesta selviytyneet siirtolaispuritaanit juhlivat selviytymistaan syomalla ja kiittamalla.

Juhla on yhta vahvasti perhejuhla, kuin joulukin. Juhlaan kuuluu syomista, kiittamista kaikesta hyvasta, amerikkalaista jalkapalloa ja lisaa syomista.

Tana kiitospaivana emme katsoneet juurikaan jalkapalloa, mutta soimme senkin edesta.

Mella kavi kiitospaivaa viettamassa Pamelan veli ja vanhemmat.

Ruokana oli monia erilaisia laatikoita (bataatti, papujutska...), perunamuusia, paljon kalkkunaa ja karpalohyyteloa sen kanssa. Lisaksi soimme kurpitsapiirakkaa ja saksanpahkinapiirakkaa kermavaahdolla. Leipana soimme karjalanpiirakoita, jotka olin omin pikku katosin leiponut.

Minun mielesta kiitospaiva on aarimmaisen mukava pikku juhla, joka voitaisiin minun puolestani adoptoida Suomeenkin. Voisimme kiittaa vaikkapa lumesta (Ja syoda!).

Kiitospaiva seuraa musta perjantai, jota pidetaan vuoden kovimpana shoppailupaivana. (Ne kaksi paivaa ennen joulua ovat todellisuudessa kiireisempia.) En ole viela kuitenkaan jaksanut raahautua viettamaan mustaa perjantaita kauppoihin.

Happy turkeyday! (Hyvaa kalkkunapaivaa!)

2008-11-25T19:38:00.000-08:00

Viimeviikonloppuna olin uimakilpailuissa.

Oli hauskaa! Oli mukava paasta taas altaaseen uimaan tosissaan.

Kolme viikkoa kunnon uintiharjoittelua on takana ja ajat paranee. Yllatyksena kilpailuissa oli, etta jaksoin oikein hyvin polskia 200 rintauinnin lapi ajalla 2.12.

Muita aikoja olivat:

100pu 56.07

100ru 1.01.09

50vu 22.80

200vu 1.51 (huono)

2008-11-17T14:21:00.000-08:00

Taas kerran oli hauskaa soitellessa. Pamela on sijoittanut minut kirkossa vakituiseksi rumpujen soittajaksi. Nyt kirkossa on paljon hauskempaa. Jokasunnuntainen kirkko menee nopeasti, kun lauluissa saan soitella rumpuja.

Eilen vahan ihmettelin, miksi kirkossa rukoiltiin erityisesti palomiesten puolesta.

Tanaan luin hesarista vastauksen: "Etelä-Kaliforniaan julistettiin hätätila maastopalojen vuoksi".

Kaikille kuitenkin tiedoksi... Asustelen Central Coastilla eli palot ovat noin neljan tunnin ajomatkan paassa. Ennen eilista en ollut edes kuullut paloista. :)

2008-11-17T14:09:00.000-08:00

Muutama viikko sitten vaihdoin matematiikan punttikurssiin (weight class).

Nyt testasimme maksimipainoja:

Bench Press (Penkkipunnerrus): 215lb (97,5kg)

Squat (Kyykky?): 245lb (111kg)

Power Clean (Rinnalleveto?): 155lb (70kg)

Vaihto punttikurssiin oli monen syyn summa.

1) En pitanyt matematiikan opettajasta

2) Punttikurssi on paljon sosiaalisempaa (saa puhua, tutustua ihmisiin)

3) Tunsin matematiikan turhaksi, koska osasin itse asian, mutta en usein ymmartanyt tehtavanantoa

4) Senioreitten (viimeisen luokan oppilaiden) ei tarvitse opiskella matematiikkaa

5) Uintia varten minun pitaisi kayda vahan puntilla. (Niin Jani viime kevaana sanoi.)

Punttikurssilla olen saanut paljon hyvia kavereita ja kurssilla on hauskaa.

2008-11-12T13:47:00.000-08:00

Ja niin vesipallo vaihtuu uintiin...

Vesipallokausi loppui viimeviikon torstaina. Nyt on vuorossa PUMA swim club.

Kouluvuosi jakautuu kolmeen jaksoon. Jokaisessa jaksossa on omat urheilulajit. Tassa jaksossa ei ole vesipalloa eika uintia. En taida pelata jalkapalloa, enka aio painia, joten en ole mukana missaan koulun urheilussa.

Liityn urheilujoukkueeseen koulun ulkopuolella. PUMA swim club on alueen ainoa ja paras uimajoukkue. Valmentajani Keren Neil on todella mukava ja harjoituksetkin ovat oikein kivoja. Viikon paasta viikonloppuna on seuraavat kilpailut. En viela koe olevani oikein uimakuosissa, joten saa nahda mita siitakin tulee...

Vesipallo oli hauskaa, mutta on mukava paasta takaisin tutun ja turvallisen uinnin pariin.

2008-11-03T21:47:00.000-08:00

--->Viva Las Vegas!<---

Matkakertomus on talla kertaa kuvateksteina picasa albumissa.

Paina ylla olevaa linkkia katsoaksesi kuvia viikonlopulta.

2008-10-27T15:14:00.001-07:00

Viime viikonloppu oli tahan asti rankin, mutta kuuluu tahan mennessa yhteen parhaista.

Urheilupainotteinen viikonloppu alkoi perjentana kun aamulla lahdimme koulusta bussilla kohti Fresnoa. Kolmen tunnin ajomatkan tahtain oli vesipalloturnaus sikalaisen koulun altailla.

Kolmen aikaan pelasimme ensimmaisen ottelun. Voitimme reilusti ja itsekin pelasin hyvin.

Kuuden aikaan havisimme toisen pelimme. Koko joukkue oli vasynyt, mina mukaanlukien. (viime viikolla taisin saadfa jonkinlaisen flunssan, nyt se on jo ohi)

Sina paivana ei ollut enempaa peleja joten menimme syomaan. Ilta oli vapaata kaupungilla. Kavimme parin kaverin kanssa "laser tagging".

Seuraavana paivana voitimme kaksi pelia kolmesta. Pelasimme todella hyvin ja itsekin tein pari maalia! Tuntuu hienolta parjata muita vastaan, kun itse on pelannut vasta p

ari kuukautta.

Palattuamme turnauksesta menin yoksi Patrickille, silla seuraavana paivana menimme uimakisoihin. Katsoimme jonkin aikaa tele

visiota (The 70's Show!!) ja menimme nukkumaan heti yhdeksan jalkeen.

Seuraavan paivan kaytimme lahinna uimiseen. Patrickin (Patrick Neil) aiti on uimatiimimme valmentaja ja Karen (Neil) vei meidat kisoihin. Menestys oli pienissa kilpailuissa toisarvoista, ajat kiinnostivat minua enemman (ei-uimareille sanoo varmaan enemman se, etta olin kaikissa lajeissa kolmen parhaan joukossa). Ajat eivat olleet paata huimaavia. Ne kertoivat kuitenkin sen, etta kun uimakausi alkaa ja metreja kertyy nykyista enemman, vauhti tulee olemaan erittain mukava. Paras noteeraus oli viestista 21,8. Metreilla se olisi 24,3. Aika hyvin kun ottaa huomioon etta takana on lahinna vesipalloa.

Menimme kilpailujen jalkeen ravintolaan, jonka jalkeen oli vuorossa pitkat younet kotona.

Viikonlopun tuloksena: vasynyt mutta onnellinen.

2008-10-27T15:09:00.000-07:00

Toissa viikonloppuna Rotarit jarjestivat meille upean viikonlopun Huntington Beach -nimisella paikalla. Huntington Beach on parisen kymmenta kilometria Los Angelesista etelaan. Viiden tunnin ajon palkitsi viikonloppu muiden vaihto-oppilaiden kanssa. Viikonloppu oli paljon hyvaa ruokaa ja hyvia kavereita. Parasta viikonlopussa oli kuitenkin surffaus. Olin lauantaina ainakin kolme tuntia aalloilla.

(Taisin jossain valissa satuttaa varpaanikin, mutta oli niin kauskaa etta tajusin sen vasta noustuani vedesta. En ole varma asiasta, mutta koska se ei ole vielakaan parantunut niin luulisin sen olevan murtunut. Hieno kokemus sekin... en ole tainnut koskaan murtaa luuta. Mukava aloittaa varpaasta.)

Paasin kokeilemaan uutta markapukuanikin (toimii!).

2008-10-13T13:04:00.000-07:00

Lahteako Rotary Conferenssiin vai Homecoming partyyn (senioreitten juhlaan)?

Conferenssiin tietenkin: se on pakollinen. Ei ollut parhaat mahdolliset tunnelmat kun joutui jattamaan valiin hauskan ja piti lahtea kuuntelemaan puhetta.

Ensimmainen ilta meni kuitenkin varsin mukavasti. Emme nukkuneet hotelleissa

vaan host-perheilla. Perheessa jossa olin viikonloppuna oli toinenkin poika: Wallace Brasiliasta. Pelasimme biljardia ja soimme ja illalla katsoimme elokuvan.

Lauantaiaamuna jatimme aamupuheet valiin ja lahdimme rannalle. Me nelja poikaa ja kaksi rotarisetaa ajattelimme ensin menna surffaamaan, mutta ilma oli niin kylma etta menimme sen sijaan monkiloilla ajelemaan dyyneille. Tajusin etta dyynit on luultavasti luotu tuota

tarkoitusta varten. Isot luonnolliset hyppyrit ja mahtavat maet olivat aivan upeita ajella ja jos ei ollut oma vuoro ajella (vuokrasimme vain kaksi monkijaa) niin aikaa voi kuluttaa hyppimalla hiekkajyrkanteelta pehmeaan hiekkaan tai istumalla autossa kun toinen rotarisedista ajeli dyyneilla isolla maastoautollaan.

Iltapaivalla kuuntelimme puheita konferenssissa. Sekaan ei ollun niin ikavystattavaa kuin mita olin ajatellut. Monet puhujat olivat tylsia. Pisimman puheen piti kuitenkin entinen kansainvalinen rotaripresidentti. Rec oli aivan loistava puhuja ja puhetta oli hauska kuunnella. Puheen jalkeen sain Recilta samanlaisen pinssin kuin esimerkiksi George Bushilla (sellasen Rec oli hanelle antanut) on.

Kuuden aikaan soimme muun juhlavaen kanssa paivallista. Illallinen oli upea.

Illalla menimme laser taggaamaan. Sen paikan omistaja jossa olimme jo aikaisemmin veljeni ja kavereiden kanssa olleet onkin ratariseta ja han tarjosi ilmasen illan ilmaisten pitsojen la limsojen kera. Olimme pelailemassa kahteentoista asti.

Seuraavana aamupaivana kavimme nayttaytymassa nopeasti lavalla (me vaihto-oppilaat siis) ja lahdimme sen jalkeen kotiin.

Konferenssin jalkeen ei ollut epailustakaan kumpaan juhlaan lahdin mielummin. Konferenssi ei olekaan niin tylsaa kuin milta se kuulostaa.

2008-10-13T12:59:00.000-07:00

Mukavia naapureita.

Etsittiin eilen pamelan kanssa minulle kaupoista markapukua. Ajattelin etta jos ostaisin oman niin ei tarvitsisi aina lainata muilta ja sille voisi olla kayttoa Suomessakin.

Pamela meni kysymaan naapureilta, jotka surffaavat, etta mista mahtaisi loytya kauppa jossa myydaan markapukuja.

Naapurit totesivat:"meillahan on yksi ylimaarainen jonka joku on tanne unohtanut!". Sain markapuvun ilmaiseksi. Sen jalkeen kun olin koittanut pukua ylleni ja todennut etta se sopii, Pamela kavi kiittamassa naapureita. Naapurit antoivat myos vanhan lautansa. Nyt minulla on siis oma surffilauta ja markapuku.

2008-10-05T23:11:00.000-07:00

Podcasting on hauskaa ja siina meneekin nyt ihan mukavasti.

Uusin projekti oli laittaa musiikkiin kuvat ja julkaista video iWeb:iin. julkaisin videon nyt myos youtubeen, mutta laatu on melko huono youtubessa.

Jokatapauksessa tassa on linkki uusimpaan videooni.

--->Vapaus johtaa kansaa, video<---

2008-10-04T19:20:00.000-07:00

Tanaan jatkoimme turnausta.

Paivan tuloksena oli kaksi huonoa pelia (myos haviota) kohtalaisia joukkueita vastaan ja yksi hyva peli hyvaa joukkuetta vastaan (havio sekin).

Ensimmaisissa peleissa pelasimme tosissamme ja havisimme. Olimme arsyyntyneita ja turhautuneita.

Kolmanteen peliin lahdimme pitamaan hauskaa ja pelaamaan hyvaa vesipalloa omaksi iloksemme, koska tiesimme etta pelaisimme parempaa joukkuetta vastaan. Pelasimme erittain hyvin ja olimme jopa lahella voittoa.

Itse pelasin viimeisessa pelissa enemman kuin kahdessa ensimmaisessa yhteensa (oma valmenjamme oli haissa, eika varavalmentaja peluuttanut minua paljon) ja viimeisessa pelissa onnistuinkin enemman kuin aikaisemmin. Mokasin vain muutamassa paikassa puolustuksessa ja vain yhden hyokkauksen (paasin sprintilla yksin maalille). Tein kaksi maalia pelissa.

Koko joukkue oli iloinen viimeisesta ottelusta ja kaikilla oli hauskaa pelatessa.

Hilla oli mukana katsomassa peleja ja linkkina on Hillan (keskimmainen isosiskoni) kuvaama viedeo, jonka lopulla nakyy tilanne jonka mokasin. Olen sinilakkisen joukkueen pelaaja (onnen-)numero 13.

Yritin harhauttaa maalivahdin mutta kesken harhautuksen tiputin pallon. Seurauksena syotin pallon Clarkelle.

--->tassa linkki videoon<---

2008-10-01T15:16:00.000-07:00

"The Hounds also found an extra wepon in the swimming speed of an exchange student Uula Auren. The Hounds won the sprint toward the ball every time after halftime when Auren was put in the sprinter position"

-Atascadero News

Toinen kerta paikallislehden uutisissa. Ensimmaista kertaa olin lehdessa kun annoin haastattelun vaihto-oppilaudesta.

Kyseinen artikkeli kertoi vesipallo ottelusta SLO(san louis obispo) vs. Hounds(Atascadero Greyhounds) jonka havisimme 8-7 jatkoajalla. Ottelu oli ensimmainen liigapeli.

Viimeaikoina joukkue ei ole ollut kovin voitokas enaa, mutta eikohan se tasta parane. Itse olen (kuten artikkelista voi arvata) alkanut saada myos tarkeammissa peleissa enemman peliaikaa (toivottavasti se ei ole syyna viimeaikaisiin tappihin... :D ).

Viime viikonloppuna olimme Etela-Californiassa turnauksessa (Venturassa). Turnaus oli hauska, mutta itse pelit eivat olleet mitenkaan loistavia. Pelasimme Buena A:ta, B:ta ja C:ta seka Gabrielaa vastaan. Gabrielalle havisimme niukasti, C:n voitimme 16-1 ja A ja B ottelut kaatuivat tuomaripeliin. Mitch kysyikin takaisintulomatkalla: "sinulla taitaa olla kuva etta Amerikassa vesipallotuomarit eivat tieda mita tekevat?". Pitaa paikkansa. Viimeaikoina peleissa on ollut hyvin erikoisia tuomitsijoita.

Turnauksilla ei ole paljoakaan valia mutta liigapeleilla on. Jos paasee liigassa kolmen parhaan joukkoon, paasee pelaamaan jatkosarjaan. Ensimmaisessa liigapelissa pelasimme tappiosta huolimmatta ihan hyvin joten viela on toivoa.

2008-09-20T17:00:00.001-07:00

Oleskelu vesipalloilijoiden kanssa on kylla aika hauskaa. Aina ei oikein tieda mihin on seuraavaksi menossa. Ovatko vesipalloilijat hyvia kavereita vai johtuukohan siita etta olen vaihtari kun saan niin paljon kutsuja kaikkialle...?

Aamulla lahdin aamutreeneihin ennen kuutta.

Harjoitusten jalkeen olin paivan koulussa. Ruokatauolla Ben (vesipallokavereita) kysyi jos haluan ennen harjoituksia lahtea Ryanin (nama ovat siis kaikki vesipallokavereita :D ) kodille hengailemaan. Soittin kotiin etta Rummuttelun, Podcastingin, Englannin ja yhden kokeen jalkeen en tule kotiin.

Olimme noin vartin Ryanilla jonka jalkeen ajoimme Maxille. Kaverit kysyivat jos haluaisin lahtea harjoitusten jalkeen katsomaan koulun jenkkifutis matsia. Harjoitusten jalkeen siis soitin kotiin ja kysyin jos saisin menna harjoitusten jalkeen ottelua katsomaan.

Ottelussa Patrick kysyi haluaisinko opetella surffaamaan.

Paadyin siis viettamaan yon Patrickin luona Benin kanssa.

Seuraavana aamuna herasimme 6.50 ja lahdimme surffaamaan!

Tanaan tulin kotiin kahdeltatoista ja nukuin parin tunnin paivaunet. Oli aika pitka reissu koululle.

--->Kuvia viikonlopulta<---

Vesi oli hyytavan kylmaa, onneksi sain lainaksi markapuvun. Ensimmaset viisi minuuttia jalkapohjat ja varpaat palelivat mutta siihen tottui pian ja sen jalkeen ei palellut ollenkaan.

Patrickin isa opetti minulle perusasiat jonka jalkeen sain opetella loput kaytannossa. Yllatyin siita kuinka pysyin kuin pysyinkin laudalla! Tasapainoni ei siis olekaan kauhean huono.

Surffaaminen on huippuhauskaa ja ajattelin lahtea mukaan jos he lahtevat huomennakin Morro Bay rannalle. Koska pysyin jo tanaankin pari kertaa pitempaan pystyssa odotan paljon huomiselta.

2008-09-18T16:29:00.000-07:00

Viime viikonloppuna olin Lake Elsinorella. Rotarit olivat jarjestaneet kokoontumisen eraan pariskunnan lukaalille.

Ajo jarvelle kesti noin viisi tuntia josta suurin osa oli ilmastoimattomassa autossa. Jarvelle mentiin yhteiskyydeilla. Samaa matkaa kokoontumiseen ajoivat Nazo (=Ignacio?)(Espanja), Wallace (Brasilia), Alex(+andro?)(Italia), Nicolas (Columbia), Adeleine (Ranska) seka kuski, joka vaihtui kolmesti matkalla.

Pitkan matkan palkitsi muutama paiva leireilemassa hienon talon pihalla. Mina ja viitisenkymmenta muuta vaihto-oppilasta jokapuolelta maailmaa saimme uiskennella talon altaassa, pelata pingista, lentopalloa, ja ilmakiekkoa, pulikoida porealtaassa ja todella hyvaa ruokaa. Parasta kuitenkin oli yhdessaolo muiden nuorten kanssa. Viikonloppu kulki nimella Exchange Orientation eli vaihto-oppilaskoulutus joten pari pienta hetkea kaytimme myos puhumiseen perheissa olemisesta ja loppuvuoden junamatkasta (junalla 30paivaa ympari USA:ta).

Viikonloppu oli hieno kokemus ja sain todeta jokaisen vaihto-oppilaan olevan hieno edustus maastaan. Rotarit on kylla hieno jarjesto! :)